Kukkaset joutavat odottamaan

to 24.5.2018

Huomenna olisi pariterapian viimeinen sessio. En tiedä, menemmekö. Voi olla, että priorisoimme puutavaranhakukeikan Liperistä. Yhteinen homma. Yhteinen firma. Eihän meille tullut yhteisiä lapsia.

Eilen illalla kävimme tyhjentämässä yhden lattia-alan maalaria varten. Kantelin rakennustelineen osia ja isoja suojapahvilevyjä. Sen minä osaan. Olen hyvä kantaja. Jostain syystä pidän äärimmäisesti siitä, että ortodoksipappi sanoo ehtoolliselle tulijan nimen ja korostaa palvelemista: "Jumalan palvelija Pia osallistuu meidän Herramme ja Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kalliista ja pyhästä Ruumiista ja Verestä syntiensä anteeksi saamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi."

Jumalan palvelija. Palvelija. Aviomiehen palvelija. Toisin kuin voisi luulla, pidän ajatuksesta. Minun mielestäni Maailmankaikkeus on Jumala. Jumala on kaikki tämä, missä elämme ja olemme ja Joutsenen galaksikin. Jos kerta pitää palvella Jumalaa, se tarkoittaa koko universumin palvelemista. Koska koko universumin palveleminen on vaikeaa, on aloitettava läheltä. Nyt lapset on jotakuinkin palveltu - lukuun ottamatta Annaa, jonka vien tänään Kuopion kaupunginteatteriin katsomaan Lumitin Romeota ja Juliaa - voin tyynesti keskittyä mieheni palvelemiseen.

Tämmöisen viestin lähetin: "Olen kaksi kertaa luottanut nyt Mattiin niin, että olen ollut lentokoneen kyydissä. Eilen lenkillä Matti opetti minulle tanssia. Ongelma toden totta on se, että en luota Mattiin. Tanssiessakin vänkään vastaan. Pitää kuulema opetella astumaan askelet samaan tahtiin. Ikään kuin vaistoamaan toisen rytmin. Mulla jokin haraa vastaan Matin rytmin opettelussa. Tai ei me mitään tanssimista Matin kanssa eilen opeteltu. Vielä. Matti askellutti minua eteenpäin ja taaksepäin ja rinnakkain. Siis määräsi tahdin. Saattoi olla erikoinen näky muuten se. Oltiin välillä silleen kuin painiotteessa metsätiellä. Matti työnsi minua taaksepäin ja ikään kuin veti eteenpäin. Mun tehtävä oli vain myötäillä. Ja voit uskoa, että oli vaikeaa! Ja ihanaa! (Sitä paitsi sain mieheni huomion kokonaan itselleni.)"

Huonekasveja en palvele juuri nyt. Ruikkaan niille, jotka ovat joutuneet ulkoruokintaan odottamaan uusia multia, vähän vettä Kuopioon lähtiessä. Joutuvat karaistumaan auringonpaahteessa, parat. Niiden aika tulee vielä. Jos kuulen vastaväitemutinaa, sanon, että multien vaihto tapahtuu kyllä toukokuun aikana, tilanne on joka tapauksessa parempi kuin yhtenäkään viime kesistä, jolloin mullanvaihto lykkääntyi alkusyksyyn.

Tämmöinen huomio vielä: "Matti päätti torjua mun tyhjän pesän tuskaa ruumiillisella työllä. Se on hyvä."