Pääoma 2000-luvulla

la 13.4.2019

Istun Varkauden Portilla ja hihittelen puoliääneen itselleni. Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla ilmestyi suomeksi vuonna 2016. Ostin Pikettyn äsken halpakirjakaupasta. Hinta oli melko suolainen edelleen, mutta kahdenkympin hintalapusta sai vielä puolet alennusta.

Luin Pikettystä joitain arvioita ja sain päähäni, että siinä ei varmaankaan ole mitään, mitä me äärivasemmistolaiset emme tietäisi.

Tekisi mieleni nipistää itseäni nyt. Kirja alkaa Malthusin väestöteorioista, joista toki olemme lukeneet jo lukiossa, jos ei yläasteella. Thomas Piketty asettaa Malthusin omiin historiallisiin kehyksiinsä. Pikettyn mukaan väestöteoreetikon synkkiä ennustuksia on mahdotonta ymmärtää, ellei ota huomiooon, että 1790-luvulla suurin osa Euroopan eliitistä eli pelon vallassa. (Piketty 2018, s. 17)

Ranskan vallankumous kumpusi siitä, että väestö oli kasvanut Ranskassa tasaisesti koko 1700-luvun ajan. Kasvava väestö kävi yhä vihamielisemmäksi aristokratiaa ja vallitsevaa poliittista järjestelmää kohtaan. Ruandassa 1990-luvun puolivälissä lienee ollut sama ilmiö. Väestö oli kasvanut ja ihmiset valtasi nälänhädän pelko, koska maatalousmaa oli pirstoutunut pieniin ja kannattamattomiin yksiköihin. Sitten vain räjähti. Ihmiset alkoivat lahdata toisiaan. Tappamisen syyksi piti etsiä jotain. Vaikka hutut ja tutsit.

Syyrian sisällissodan todellinen syy on vuosia jatkunut kuivuus ja pelko siitä, että ruoka ei riitä. Tästä on kirjoittanut muun muassa Suvi Auvinen Kulttuurivihkoissa.

Kuuntelin alkumatkasta Kalle Haatasen ohjelman amerikkalaisesta äärioikeistosta. Siinä Markku Ruotsila, terveisiä Ylä-Savon subcomandante Marcosille, sanoo, että vapaan markkinatalouden idea pohjimmiltaan on, että jos ihmiset tarvitsevat jotain, sitä aletaan tuottaa. Markkinointiväki ei siis ole vapaan markkinatalouden alkuperäisen idean mukaisia. He ovat sen perversioita, koska tuottavat keinotekoisesti unelmia asioista, joita oikeasti välttämättä ei tarvita.

Ja niin hukumme vähitellen halpaan paskaan.