Leonidin syntymäpäivä

la 25.5.2019

Leonid olisi täyttänyt tänään 60 vuotta. Ollos iäti muistettu, kun unohtaakaan en voi.

Olen lähdössä Luovan kirjoittamisen viimeiselle lähijaksolle Kuopioon. Olen tehnyt välitehtävän, mutten ole raportoinut siitä. Tämä on raportti.

Laadin maanantaina 29. huhtikuuta käsin lyijykynällä kirjoittamiseni ohjelman kolmeksi viikoksi. Pääasia ohjelmassa oli, että viikko 18 on pyhitetty palkanlaskumaanantaita lukuun ottamatta kirjoittamiselle. Olin luvannut perjantaiksi EU- vaalityötä, mutta surukseni pyyhin suunnitelmani siitä pois.  Tuli myös kaksi puhelinsoittoa houkuttelevista tapahtumista, mutta vaikka en puhelimessa osannut sanoa ei, en mennyt. Ajattelin, että sitten vasta huvi, kun olen saanut jotain aikaiseksi.

Heräsin joka aamu kuudelta. Oli uusi koira talossa ja se piti viedä heti ulos. Aina ei onnistunut ja saimme mopata lattioita parina aamuna. Aikainen herätys oli kuitenkin hyvästä. Sain neljä kirjallisuusaiheista asiantuntija-artikkelia kirjoitettua luonnoksena vihkoon. Käsin.

Vappuaattona kirjoitin Marko Annalan Värityskirjasta ja Paastosta. vapunpäivänä Mia Kankimäen Asioista, jotka saavat sydämeni lyömään nopeammin, torstaina Jouni Tossavaisen Kuohareista. Perjantaina luin Martti Lindqvistin Auttajan varjon työnohjausopintojen kesäkuun alun internaattijaksoa varten ja sen verran annoin periksi sosiaaliselle elämälle, että kutsuin meille syömään uskontotieteen dosentin Maria Suutalan, hänen saksalaisen miehensä Ernst Heller-Suutalan ja Lapinlahdelle nämä kutsuneen Satu Tauron.  Suutalat olivat joutuneet jäämään Lapinlahdelle pidemmäksi aikaa, kun oli ajatus, sillä perjantaina satoi lunta aivan valtavasti. Suutaloilla oli kesärenkaat ja he olivat Pohjois-Ruotsin residenssistään Marian kirjan Vuohi saarnatuolissa markkinointikiertueella.

Lauantaina oli kirjoitusvuorossa Gerry Birgit Ilvesheimon Ilmestyskirja. Sunnuntaina taisin levätä. En muista, mitä tein. Taisin vähän siivota.

Viikolla 19 tuli käänne. Kalenterissani oli vain vammaisneuvoston kokous keskiviikkona, mutta sisko myi Vuokon talonsa ja hälytti inventoimaan sen sisältöä. Maanantaina tein taas firman hommia. Tiistaina tein asiantuntija-artikkelien puhtaaksikirjoitusta. Keskiviikkona oli kokous, torstaina taas kirjoitin puhtaaksi  artikkelia – vuorossa oli Jouni Tossavaisen Kuoharit, koko juttu meni uusiksi jostain syystä ja tekstiä vain tulvi. Löysin Kuohareista uusia juttuja, kuten sen, että kesän 1979 Tossavainen on kirjannut takaperoisessa järjestyksessä. Luku eteni kuin blogi. Nurinpäin. Blogissa aika menee takaperoisesti ja ainakin minä toistelen samoja asioita useaan kertaan.

Torstaina iltapäivällä ajoin Juukaan ja yömyöhäänhän siinä talonselkkuussa meni. Palasin pieniä teitä pitkin paku täynnä taidetta ja muuta tarpeellista Lapinlahdelle. Perjantai meni tavaroiden sijoittamista miettiessä ja nuokkuessa – siitä alkoi univelan kertyminen – lauantaina Matti raahasi sisään rakennuspiirustustyöpöydän ja vasta sen jälkeen kykenimme aloittamaan uudelleenjärjestelyn. Tuvasta tuli oikein kaunis lauantain ja sunnuntain aikana. Sunnuntaina oli äitienpäivä, jolloin meidän perheenä tehdä yhdessä suursiivous. Emme vielä päässeet suursiivousvaiheeseen, kun kannoin sisään tavaroita pakusta ja suunnittelin suurpyykinpesua.

Maanantaina läksimme bestis-Railin kanssa kohti Helsinkiä. Ostin matkalla Heinolan Kirjakauppa.comista Älykkään intuition. Se kuului Luovan kirjoittamisen kurssiaineistoon. Olin nähnyt siitä vilauksen ennen pääsiäistä, kun hain Marian Lapinlahdelle. En vain muista, oliko kirja Heinolassa, Varkaudessa vai Kuopiossa com-kirjakaupassa. Varkauden Portin comista ystävällinen kirjamyyjä soitti Heinolaan. Heinolassa oli viimeinen kappale ja ystävällinen kirjamyyjä otti sen hyllystä sivuun minua varten.

Palasin tiistaina junalla, kun JHA hajosi. Torstaina olin poikki, mutta oli pakko laskea palkat. Perjantaina emme menneet Toukotaikaan, koska Mattia ei huvittanut. Lauantaina univelkaisuus jatkoi emmekä menneet Savon Yrittäjien kokoukseen, vaikka siellä olisi ollut Mikael Pentikäinen. Vietimme oudon päivän Kuopiossa käymällä Kallavedessä, Annan lempilounasravintolassa, syömässä ja hoitamassa Annan asioita. Matti näytti siltä kuin tekisi kuolemaa.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Matti nukkui kymmenen tuntia, korjasi UKI:n käsijarrun ja lähti Muhokselle. Minä tein yksin äitienpäiväsuursiivoukseni. Olin vähän katkera. Tai aika paljonkin.

Maanantaina tein firman hommia. Tiistaina pelastimme avioliittoa sillä, että veimme telinekuorman Lyytikkälään Suomenniemelle. Minä nostelin telineosia ja väsyin. Keskiviikkona oli aika huono päivä, kun joka paikkaa särki, mutta sain kirjoitettua puhtaaksi  Mia Kankimäki ja Japani-kirja –artikkelin. Tosin se vain jatkui ja jatkui sekä torstaina että eilen, perjantaina.

Nyt olen tässä ja on lauantaiaamu. Kello on 7.46. Hampaat on pesemättä, tukka letittämättä ja olen vielä Annan vanhassa kylpytakissa. Tulee kiire, sanoi Matti. Niin tulee.