"Kun pitää hengittää sekunti kerrallaan"

ti 10.11.2020

Tänä aamuna haahuilen taas yökkärissä ja aamutakissa. Palkat pitäisi laskea ja selvittää Starkin outoja hyvityslaskuja. Ou nou, olipas ystävällinen ihminen Starkin laskupuolella. Soitin sinne heti, kun arvelin konttorin avautuvan.

Aamu on taas adhd-multitaaskaajan tyypillinen. Ihan ensin koirat ulos, sitten kodinhoitohuoneeseen. Sen sijaan, että olisin pukeutunut, paninkin pyykinpesukoneen päälle. Olin illalla ladannut koneeseen pyykit, mutta jätin pulveriluukun auki muistuttamaan siitä, että koneellinen pitää pestä ensimmäisenä.

Kun pyykki pyöri, menin avaamaan tietokoneen. Kello oli noin 6.30. Olin vähällä soittaa Starkille. Söin puuron. Vastailin pariin sähköpostiin. Kerroin whatsappissa Hannelelle, että avaan silmiäni ja digi-Savaria. Samalla ohimennen muistin, että voin lukea Etelä-Saimaankin nököislehteä netissä.

Nyt avasin esaimaa.fi -sivut. Lappeenrannasta Kauppakatu 58 - 60:sta puretaan 1970-luvun rakennus. Hyvä juttu Sini Lemmetyltä. Lappeenrannassa on grafittiryhmä, joka harjoittelee purkutalossa grynderin ihan luvan perästä:

"Vapaamuotoisen graffitiryhmän jäsenet eivät halua nimiään julkisuuteen, vaikka he harjoittelevat seinätaidetta täysin Efikan luvalla. - Herrasmiehiä. Itse tiedän vain, että he ovat paikallisia toimijoita. Omien sanojensa mukaisesti paikallisesti merkityksellisiä henkilöitä, Kakko naurahtaa." https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/b08b7619-f537-4eb3-9006-98691805b24b

Muistan vuodelta 1986, kun olin töissä Etelä-Saimaassa, Kauppakadulta purettiin puutaloja. Lehden valokuvaaja oli ottanut kuvan purkupuutalon seinän graffitista, jossa luki: "Hyvästi, kaunis kaupunki!" Löytäisinköhän kuvan jostain?

Minulla oli se pitkään arkistossani.

Lappeenrannan kesä. Hm. Vuosi 1986. Kuuntelin sunnuntai-iltana Storyteliltä Emilia Vuorisalmen kirjaa Rakkaus haltuun – valjasta rakkaushormonit terveeseen ja tasapainoiseen elämään. Nukahdin ensimmäisen puolen tunnin aikana. Pitää hankkia kirja ihan perinteistä lukemista varten.

En ehkä ihan varma ole siitä, tarvitseeko rakkaushormoniasiasta tehdä ihan kokonaista kirjaa. Vähän sama kuin Helena Åhmanin kirjan Keskusteluälykkyys painetilanteessa kanssa. Åhman varmaankin sai enemmän rahaa siitä, kun painatti sanansa hienolle paperille, pani ne kovien pahvikansien väliin ja joka toisella sivulla oli samat asiat graafina. Välissä oli - tunnustaa pitää - todella upeita Åhmanin omia taidekuvia. Silti kirjan ydin olisi ollut kymmenessä sivussa.

Åhmanin esimerkit olivat niin sanotusta suuresta maailmasta. Ei minua tai tässä minun maailmassani nappaa makromaailman asiat, vaikkakin makromaailmassa pätevät samanlaiset mikromaailman lainalaisuudet. Silti. Yhtä tympääntynyt olin Panu Puukan Yrityskulttuuri on kuningas -kirjaan.

(Ei, ei! Olin täysin tympääntynyt Panu Luukan kirjaan. Åhmanilta sain käytännön neuvoja. Vaikeita asioita ei firmassa hoideta sähköpostilla, vaikka niin mieluusti tekisinkin. Tästä oppineena en hoitanut muudatta vaikeaa asiaa täysin säpolla.)

Emilia Vuorisalmen rakkaushormonikirjassa nauroin ääneen - ennen nukahtamistani - sille, että kirjan kirjoittaja, rakkaustohtori, ei muista jotain työpaikkaansa, mutta muistaa, missä järjestyksessä hänellä olivat ruokatarvikkeet jääkaapissa senhetkisen rakkaimman kanssa.

Tuttu juttu mulle. Vuoden 1986 Etelä-Saimaa -työrupeamasta muistan vain kammottavan, jomottavan ikävän Rakkauteni Julmaa Valtikkaa kohtaan. Ja mitä teki tämä TIP-rupeamansa jälkeen. Lähti Portugaliin ja kiersi veistä ikävähaavoissani. Minä, juu, taisin lähteä Oilin kanssa Amsterdamiin ja Pariisiin ja Urho Kekkonen kuoli.

Olenpas kaukana siitä, mistä minun piti. Tänä aamuna sain selvitettyä Starkin hyvityslaskusotkun. Minähän sitä sotkua olin itse ollut tekemässä. Osin. Osin posti ja osin kohtalo. Adhd. Synetesiaan en tässä kohtaa vetoa.

Piti aloittaman palkanlasku. En aloita, sillä kohta on lähtö Pielaveden-työmaalle. Onhan se huominenkin.

Aijoo. Tänään Savon Sanomien Teematuottaja, Kristiina Poutiainen kirjottaa otsikolla Minäkin olen käynyt terapiassa. Voih, miten tunnistan tämän: "Muistan huutaneeni apua, että saisin ahdistuksen ulos kehosta. Sielua poltti. Piti hengittää sekunti kerrallaan. Hiljalleen kuristus helpotti. Sain apua."

https://nakoislehti.media.fi/savonsanomat/1be4f84e-653f-4a3e-a2e8-ada094513e82/4