
Siitä tuli mieleen erokirjeeni Vasemmistoliitosta. Kaivoin sen esille blogistani ja siinä sitä taas oltiin. Suistuin synopsiksesta.
ke 17.2.2021
Julkaisen puolet tästä merkinnästä tänään. Olemme lähdössä Varpaisjärvelle yhdessä mieheni kanssa kuvaamaan Töllöttimen ensi viikon Poikkeusyksilöä. Oikein odotan hänen alustustaan palestiinalaisista ja minä voin vastalahjaksi kertoa, mitä tiedän antisemitismistä (luin hienon artikkelin Suomen Kuvalehdestä 4/2021, 29.1.2021).
ti 16.2.2021
Sunnuntai-iltana minulle soitti Armon Vihreiden puheenjohtaja Max Mannola. Olin aivan täpinöissäni, että soitti. En aio ryhtyä vihreiden kunnallisvaaliehdokkaaksi näissä vaaleissa, mutta lupasin, että neljän vuoden päästä Rautavaaralla ryhdyn.
Jos Max Mannola ei olisi soittanut, olisin vähitellen liukunut tyystin poliittisen elämän ulkopuolelle. Oikein tunsin, kuinka lysähtänyt ryhtini oikeni ja jos olisin ollut mies, olisin suoristanut krakani, krohistanut kurkkuani ja hieman madaltanut ääntäni. Jes! Minulle soittaa puheenjohtaja!
Annoin Max Mannolalle Heli Heikkisen puhelinnumeron ja pyysin houkuttelemaan Armon Vihreiden jäseneksi. Mehän voisimme järjestää vaikka millaisia Jeesus-keskusteluja tällä areenalla!
Vitsit, ihan innostuin! Voi kunpa Helikin innostuisi.
Näin, kuten Max Mannola toimi, pitää poliittisilla areenoilla toimia. Henkilökohtainen kontakti on se juttu! Timo Soinistahan (SMP-persu, muistatteko heebon?) sanottiin persujen menestyksen alkutaipaleella, että puheenjohtaja pyrki kättelemään kaikki persuihin tungeksivat poliittisen nykymenoon pettyneet ja kyllästyneet. Hän keräsi kannatuksen olemalla henkilökohtaisesti kontaktissa.
Jussi Halla-aho (persu.fas.) saa kiittää paljosta Soinia. Kuuntelemme Matin kanssa Lauri Nurmen Halla-ahon epävirallista elämäkertaa. Aivomme menivät solmuun viimeistään siinä vaiheessa, kun elämäkerrasta kävi ilmi, että Jussi Halla-aho on elokuvaohjaaja Zaida Bergrothin ja kirjailija Aina Bergrothin serkku.
Lahjakkaiden Bergrothin serkusten äiti on kuvataiteilija Marjatta Tapiola ja niinpä minä olen kävellyt yhdessä Jussi Halla-ahon enon vaimon kanssa Valamosta Lintulaan ja Lintulasta Valamoon. Oli ristisaatto ja Lintulasta takaisin Valamoon meitä ei juuri muita ristisaattolaisia ollutkaan enää jäljellä. Kirjailija Liisa Laukkarinen, Marjatta Tapiolan kaveriksi hänet tulkitsin, saattoi olla yksi meistä, jotka jaksoivat kävellä paluumatkan.
Johdattajana pienenevällä ristisaattoväellä oli Valamon nuori kuuliaisuusveli ja ompelijatalkoolaistyttönen.
Annoin itselleni myöhemmin kertoa, että kuuliaisuusveli lähti luostarista talkoolaistytön kanssa ja toivon, että heillä olisi nyt perhe. Heistä voisi joku tehdä juttua aikakauslehteen.
Maailma on loppujen lopuksi pieni. Ja ainakin ortodoksipiirit ovat pienet.
Milloinkohan Hesarin Tommi Niemisen ortodoksijuttu ilmestyy? Toivon, että hän saa tarpeeksi aikaa selvittää, mistä outo liikehdintä Suomen ortodoksisessa kirkossa johtuu. Oma tulkintani on, että 2000-luvun alussa alkoivat ihmiset liikehtiä eikä heille enää kelvannut perinteinen autoritaarinen ja hierarkkinen systeemi.
Tai ei tämä oma tulkintani ole, vaan emeritus kirkkoherra Mikko Kärjen. Kysyin sähköpostilla joskus vuoden 2007 tienoilla, mitä Suomen ortodoksisessa kirkossa oikein on meneillään, kun kukaan ei tunnu olevan tyytyväinen mihinkään.
Arvelin myös, että etenkin pienissä seurakunnissa kirkkoherroihin kohdistuu aivan eläimellisiä odotuksia. Kun kanttoria lukuun ottamatta muita työntekijöitä seurakunnissa ei ole, kirkkoherran tulee olla kaikkea: rakentaja, esirukoilija, sielunhoitaja, bisnesmies ja vaikka sun mitä suatanata.
Isä Mikko Kärki vastasi, että tämä kaikki on jotain kummallista ihmisten liikehdintää, josta ei selvää ota. Hän sen sanoi. Äsken koetin selata sähköpostiprinttikansiota ja etsiä kirjeenvaihtoamme, mutta jos kävisin koko mapin lävitse, en saisi tänään palkkoja laskettua enkä kadonnutta Kinexin laskua maksettua.
....
Käsissäni polttelee Feministisen puolueen jäsenmaksu. Facebookista luin jonkun Feministisen puolueen jäsenen päivityksen, että hänellä ei ole estettä ryhtyä Vihreiden jäseneksi, vaikka on Feministisen puolueen(kin) jäsen. Päivitys vilahti nopeasti ohitse enkä ehtinyt tajuta, oliko kyse siitä, että paikkakunnalla, jossa puolueiden kaksoisjäsen on, ei Feministisellä puolueella ole tovereita. Ilmeisesti ei ole ketään muuta Vihreätäkään.
Varmaankin Ylen paikallistelevisiouutisista näin, että Ilmajoella Vihreät on saamassa myös listan. Ihanata, Kurikan vihreistä tiesin ennestään ja muistan Maaseudun Tulevaisuudesta nähneeni valokuvan Kurikan vihreiden tupaillasta. Ajattelin silloin, asuisinpa Kurikassa. Olisi supercool kuulua Kurikan Vihreisiin.
...
Edes Rautavaaran Vihreissä ei olisi samaa absurdia kaikua. Kurikan Vihreät - de Gröna Kurikka.
...
Piirsin ihan käytetyn kirjekuoren takaosaan rungon tämän päivän merkinnälle, että Tikkisen Hannelekin viitsisi lukea merkintäni edes puoliväliin. Merkinnän synopsiksen tarkoitus oli suitsia rönsyilyjäni. Kun poikkesin Max Mannolasta Timo Soinin kautta Jussi Halla-ahoon, olin pelini jo menettänyt.
Olin suistunut synopsiksesta ja olisi lounasaika. Pakko syödä, koska Matti jo asiasta muistutti.
Jos Hannele on tässä kohtaa kirjoitustani, kehotan lopettamaan tämänpäiväisen merkinnän lukemisen tähän. Kirjoitan Savon Sanomista kritiikkiä eri merkintään ja julkaisen sen vasta huomenna tai myöhemmin tänään eri merkintänä.
....
Muistin nimittäin yht´äkkiä, että julkaisin erokirjeeni Vasemmistoliitosta blogissani 1.9.2017:
http://www.piavalkonen.fi/blogi/2017-09-1075733829
Kerron siinä syyni eroon puolueesta: "Vasemmistoliitto menee hyvään suuntaan ja Lapinlahden vasemmisto jatkaa turvallisesti joskus ammoin SKDL:n aikana syntyneellä vakaalla ja perinteisellä linjallaan. Naiset ovat sihteereitä ja kahvinkeittäjiä, miehet johtavat puhetta."
Tässä on todellinen syy leikillisyyteen ja kepeyteen verhottuna. Todellinen syy oli se, että järjestön silloinen taloudenhoitaja oli savustanut minut monivuotisella kiusaamisellaan pois puheenjohtajan paikalta ja muutaman mutkan jälkeen nostanut puheenjohtajaksi mieheni.
Vaateeni on seuraava: Lapinlahden vasemmisto ry järjestää kunnallisvaalien jälkeen kaikille avoimen kokouksen, jossa käsitellään vaalitulosta. Voihan nimittäin olla, että järjestö on tervehtymässä ja ihmiset osaavat äänestää täysin uusia, ilmeisesti täyspäisiä, ehdokkaita. Sitä voisi avoimessa kokouksessa ihan juhlia.
Jos yhdistystä varjoastavaa kiusaamis- ja häirintätapausta ei voi ottaa avoimen kokouksen esityslistalle, käy minulle johtokunnankin kokous. Pääasia, että saan tulla kuulluksi ja katsoa kaikkia johtokunnan jäseniä suoraan silmiin.
Löytyi tällaisia lakipykälä Finlexistä:
"5 a §
Seksuaalinen ahdistelu
Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."
Ja tällainen:
10 §
Määritelmät
Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan tässä laissa sukupuolielimellä tehtävää taikka sukupuolielimeen tai peräaukkoon kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon taikka toisen sukupuolielimen ottamista omaan kehoon.
Seksuaalisella teolla tarkoitetaan tässä laissa sellaista tekoa, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]