Neiti Aika

to 11.2.2021

Poikkeusyksilö-juttupäivä Varpaisjärvellä. Kivaa. Saan lojua siellä vaikka koko päivän. Seuraavaksi pitää sopia juttusarjan haastattelu Rautavaaralle, että saan vihdoin Rautavaaaralla kiireettömän lojumispäivän. Ja mahdollisesti valokuvia kirkonkylästä Tikkisen Hannelelle. Joku kun kertoisi, mikä rakennus on Savon Sanomien bossin Kukkosen Mirjan suvun tai perheen kahvila. Kuvaisin sen.

Matin kanssa katsottiin viikonloppuna Neiti Aika. Elokuvasta osui silmiini juttu jossain. Se oli ollut Areenassa jo viime vuoden nimipäivästäni lähtien (28.1.2).

Voi kun voisi kirjoittaa joskus pitkän Hesarin kuukausiliitemäisen jutun jostakusta Töllöttimeen. Sillä tavoin, että vasta loppu paljastaa ytimen. Neiti Aika oli lopussa suorastaan hilpeä. Dokumentti eli Sirkka-Liisan elämän lävitse vähitellen. Aukoen solmukohtia. Kuorien kuin sipulia.

Alkulähtökohta on siinä, kun dokumenttiohjaaja Elina Talvensaari perheineen ostaa asunnon irtaimistoineen Helsingin olympiakylästä. Asunnossa oli asunut vuosikymmenten ajan muudan Sirkka-Liisa (s. 1915) . Asukas oli kuollut 98-vuotiaana vailla omaisia.

Oliko hänen elämänsä turha ja surullinen?

No ei yhtään! Sirkka-Liisan elämässä oli riipaisevat jaksonsa, mutta dokumentti oli äärimmäisen lohdullinen. Sirkka-Liisa ja hänen miehensä elivät pienen pientä elämää, joka pienen pienenä elämänä oli hyvä. Kun mies oli kuollut, Sirkka-Liisa oli kaikkea muuta kuin yksin.

JOS HALUAA KATSOA NEITI AIKA -DOKUMENTIN JA NAUTTIA KÄSIKIRJOITUKSEN SEKÄ DRAAMAN VAIVIHKAISESTA ETENEMISESTÄ SEKÄ LOPUN TUNNELMAN ÄKKINÄISESTÄ MUUTOKSESTA, KANNATTAA JÄTTÄÄ SEURAAVA KAPPALE VÄLIIN:

Tätä ei saisi paljastaa, mutta pakko! Teki mieli itkeä liikutuksesta, kun dokumetissa näytettiin valokuvia Sirkka-Liisasta kaiken maailman eläkeläispiireissä nöpöttämässä siroine kasvoineen ja vähän ennen elokuvan loppua oli kuvasarja, joka paljasti Sirkka-Liisasta ihan toisen puolen: bailamummeli! Voih, siihen hänellä oli totinen oikeus. Investoida itseensä ja hauskuuteensa.

... JATKA TÄSTÄ:

Sirkka-Liisan nuoruutta ja aikuisuuden alkua leimasi sota. Sodan jälkeen alkoi ihan toinen aikuisuus. Tuli avioliitto Veikko Miettisen kanssa. Sirkka-Liisan valokuvissa on iloisia juhlivia nuoria aikuisia. Sota oli takana. Kaikki näyttävät helpottuneilta.

Dokumentti oli lohdullinen ja valtavan helpottava. Mukana kulki ohjaaja Talvensaaren oma perhe. Syntyi lapsia ja perhe ei enää mahtunut Olympiakylän kaksioon. He ottivat Sirkka-Liisan irtaimiston mukaansa seuraavaan asuntoon. Syntyi dokumentti.