Täydellinen sunmuntai Rautavaaralla

ma 8.2.2021

Saimme eilen kolme moottoripyöräpoikaa käännytettyä Keyrityn jäiltä Tiilikkaan sunnuntailounaalle. Hiihdimme pitkin järveä ja olimme jo tulossa takaisin, kun kolme nuorta miestä laskeutui meidän tulevaa tonttiamme pitkin järvelle. Tonttien välistä kulkee moottorikelkkareitti, on ollut puhetta siitä, että reitin paikkaa siirretään.

Mietin eilen, miltä tuntuisi, jos kelkat kuitenkin saisivat pyyhältää kotikatuamme pitkin. Tulisiko vaaratilanteita? Ehkä turvallisinta olisi kuitenkin osoittaa kelkkailijoille väylä vaikka uuden asuinalueen toiseen reunaan.

Kuului huuto ja letka pysähtyi. Keltaisen kelkan ajaja loikkasi vatsalleen kelkkansa viereen. Kelkan perä laahasi maata. Jousi poikki. Kun pojat miettivät, mitä tehdä, me vaihdoimme Hallan minun vetokoirakseni ja Matti jututti poikia. Kelkat olivat vuokrattu Tahkolta ja vuokrafirman mies tulisi vaihtokelkan kanssa, kunhan saisi lastattua vaihtokelkan kyytiin.

Nuoret miehet kertoivat, että reitit Rautavaaran kunnan puolella olivat paremmassa kunnossa kuin Kuopion kaupungin, toisin sanoen entisen Nilsiän. Emme ehtineet kysyä, kävivätkö he ajamassa Rautavaaralla vapaan ajon alueella. Kuulimme siitä torstaina Ratkaisu on puussa -tapaamisessa.

Istuimme tapaamisen alussa Rautavaaran leipomolla, meidän firma piti nopean puolen tunnin suunnittelupalaverin ennen virallista tapaamista. Kun saavuimme sisään leipomolle, keräsi kelkkailijoiden retkue kamppeitaan kahvilasta. Oli kirpeä pakkanen ja tuuli pohjoisesta, mutta aurinko jo lämmitti ainakin mieliä.

Mainitsin havaitsemastani yksityiskohdasta - matkailijoista kahvilla keskellä arkipäivää - kun kunnanjohtaja ja proggispäälliköt saapuivat paikalle. Kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen kertoi, että Rautavaaran Rehvonsuon alueella on 60 hehtaarin vapaakelkkailualue, jonne voi ostaa viikonloppuluvan vapaa-alueajeluun tai kausikortin. Toivottavasti Tahkon kelkkavuokraajien kanssa kunnalla on sopimus myös, jotta kelkan vuokraajien ei tarvitse hoitaa lupa-asioita erikseen.

Jonkinlainen kertalupasopimus - vaikka kympillä vapaa-alueretkimaksu - olisi hyvä tehdä Tahkon yrittäjien kanssa. Ehkä sellaisen ovat jo tehneetkin. Kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen sanoi, että kunta haluaa kelkkailijoista muutakin jäävän kuntaan kuin bensan hajun. Sitten nauroimme kelkkailijoiden kyltille Hidasta! Kelkkailijat ymmärtävät sen kuulema niin, että kyyti on liian hidasta ja lisäävät vauhta.

Keyrityn järven jäälle stopanneet pojat olivat jo nälkäisiä. He olivat pysähdelleet kahvilla siellä sun täällä, mutta eivät olleet syöneet koko päivänä. Kerroimme, että Tiilikka-ravintola oli auki ja sinne kolmikko kurvasi odottelemaan varakelkkaa. Jousivikainen keltainen kelkka lähti jäältä myös, perä maata viistäen.

Sanoimme, että Tiilikasta tulimme mekin ja smetanapossu on erityisen herkullista.

Tiilikan lounaalla nurmeslainen ravintolayrittäjä kysyi Lapinlahden-kuulumisia. Hän luuli, että olimme tulleet Rautavaaralle kelkalla, sillä olimme pukeutuneet kuin arktiselle eräretkelle. Yrittäjä mainitsi kuntaliitoksen. Sanoin, että kuntaliitokset yhteydessä ajateltu strateginen väestötavoite 11 000 asukasta ei toteutunut. Yhdistetyn kunnan asukasluku on painunut jo alle 10 000:n. Wikipediasta tsekkasin nyt, että Lapinlahdella on 9 420 asukasta ja tämän vuoden aikana asukasluku vähenee ainakin 9 418:aan.

Asukasluvun vähenemiseen ei kannata hapantua. Ilmiö on väistämätön ympäri Suomea ja sen kanssa on vain elettävä. Muistuu elävästi mieleen vuoden 2010 Vasemmistoliiton puoluekokouksen jälkeen käymäni sota pienten kuntien puolesta puolueen kuntapoliittisessa lausuntotyöryhmässä.

Kuntaryhmässä usea pienen paikkakunnan vassu kärsi kepukammosta sekä -traumoista. Siksi puolueen johto oli keksinyt oivan parannuskeinon: Lakkautetaan pienet kunnat, a vot, ei sen jälkeen enää ole pienten paikkakuntien ylimielisiä kepulaisiakaan avuttomien ja neuvottomien vassukoiden kiusana!

Muistan, kuinka puolueen kuntasihteeri Aulis Ruuth jemensi minua. Kuntaliitoksista oli kuulema puolueessa ihan yhdessä päätetty vuonna 2006. Yhdessä? Minä vuonna 2006 en maksanut enää vassuliiton jäsenmaksua, sillä Suvi-Anne Siimes, jonka muassa ja imussa puolueeseen joskus 1990-luvulla liityin, oli vuonna 2005 eronnut puheenjohtajan paikalta ja sen jälkeen olivat lähteneet muun muassa Outi Ojala ja jokunen muukin nainen.

Sunnuntain Savon Sanomissa (7.2.2021 s. A6) oli kokonainen sivu Lapinlahden kuntapolitiikasta. Vihdoinkin SS-lehti kirjoittaa siitä, että Lapinlahti on maakunnan ja itse asiassa koko Suomen harvinaisuus, sillä pienenä kuntana tuottaa palvelut itse. Verrokkikuntana Pohjois-Savossa on usein Leppävirta. Kummassakin kunnassa on veroprosentti pidetty alhaisena, mutta kuten Lapinlahden entinen kunnanjohtaja Marko Korhonen joskus meille tarkastuslautakunnassa huomautti, Leppävirralla 80 prosenttia kunnan palveluista ei ole enää kunnan omassa hallinnassa.

Lapinlahti oli muun muassa Paras-hankkeen kapinakuntia siinä missä Lapuakin. Kapinakunnilla oli kokous Juvalla, muistan, ja olisin mennyt sinne ihan omaksi ilokseni, jos minulla olisi ollut mahdollisuus matkustaa.

Lapinlahden demareiden fiksu Jorma Rannio lausuu Savon Sanomissa, että sosiaali- ja terveysosaston johtoon ei haluttu lääkäriä eikä sosiaalialan ihmistä, vaan johtaja ikään kuin kummankin sektorin ulkopuolelta. Ah ja juuri tässä kohtaa minä olen jättämässä Lapinlahden. Juuri kun soteosastopäälliköksi on valittu Anne Walden.

Harmittaa. Vähäsen, ei paljoa. Haluan oikeasti keskittyä firman kehittämiseen. Juttuja teen, jotta saan Rautavaaran sivupisteen vuokran maksettua ja ehkä kehitettyä työvälineitä. Kamera pitää varmaan pian uusia, sillä valokuvien purku alkaa olla ongelma. Haluan myös ostaa kivoja mekkoja.

Vuokko Nissinen oli tehnyt erinomaisen kainalon Lapinlahden kunnan poliittisista voimasuhteista kuntapolitiikkasivun alalaitaan. En ollut ajatellutkaan sitä, että tosiaan! Lapinlahdella erikoista on persujen ja kristillisten suosio. Surullista on, että valtuuston puheenjohtaja Tarmo Heiskanen (kesk.) ei asetu ehdolle. Kepun pitäisi saada nyt Varpaisjärveltä kova Varpaisjärven puolen pitäjä Harri Väänäsen (pers.) tueksi.

Vasemmistoliittoa ei jutussa mainittu ollenkaan.