
su 27.6.2021
Tämä on nyt meidän. Kaikki on valmiina. Vanhasta navetasta Matti löysi läppärilleni siron pöydän. Jostain syystä tahdon kirjoittaa juuri tämän ikkunan ääressä. Olisin ottanut tähän pulpetin, jonka ääressä on istunut ainakin Liisa SOK ja Eero Pulkkinen. Pulpetti menee tupaan. Jos joskus tulee inspis työskennellä tuvan ikkunan ääressä.
Tikkisen Hannelea nauratti. Yleensä naiset panevat keittiön uusiksi. Minulle käy keittiö ja ihan kaikki muukin tässä talossa, kunhan vain on pari paikkaa, missä kirjoittaa! Iso kamari, jossa on nyt kaksi analogista televisiota, sopisi kirjastokseni. Siellä on ihania senkkejä. Koko talo on täynnä ihania vanhan ajan huonekaluja.
Näen työhuoneeniikkunasta punaisen aitan ja koivuja. Ainakin kymmenen valkeaa runkoa. Jos käännän pääni oikealle, huoneen pitkällä sivulla olevan ikkunan takana vilkuttaa nuori koivu ja ihan pieni koivunpoikanen.
Talosta on ikkunat joka ilmansuuntaan. Tuvasta ei valitettavasti näe kolmeen suuntaan, mutta koska kyökkikomeroisen oviaukossa ei ole ovea, valoa tulee tupaan pohjoisestakin. Talon on rakentanut Jussi Lievonen (1906 - 1960). Talolla on tuhat tarinaa. Haluan ne tallentaa jonnekin.
Matti värkkäilee jotain tuvassa. Odotamme, että ukkonen menee ohitse. Sitten keitämme perunat. Toin Lapinlahdelta omaa salaattia.
Juhannusaattona lensimme Kaivokosken yllä monta kierrosta. Kävimme Rautavaaran lentokentällä syömässä hevosvoimamakkaravoileivät. Matti tarkoittaa hevosvoimamakkaralla metwurstia. Julmaa pilaa hevostytölle, mutta muuten Matti on ihana. Lainasin äskeisen ilmauksen Ulla-Maija Paavilaisen romaanista Muuttolinnut.
Päähenkilö Satu on uusionaimisissa burn outin matematiikan opettajan Tommin kanssa. Tommilla on pipo, jossa lukee sexbomb, mutta muuten mies on kyllä ihana.
Otin ranchistamme yläilmoista kuvia ja näytti siltä, että talo on keskellä turvesuota ja yläpuolella ammottaa kaivos. Puhelinkameran salama meni päälle automaattisesti ja vaikutelma oli kamala. Toki turvesoita täällä on ja Keyritynjoen vesi muistuttaa kahvipannun pesuvettä, mutta tänään aion testata joen.
Asennamme laiturin paikoilleen. Hiuksistani tulee kuin turvevedellä pestytt vai miten meni vanha sanonta.
Lentelimme Rautavaaran kirkonkylänkin yllä. Yht´äkkiä lentäjä alkoi nauraa: "Mitä ihmettä tuolla on?"
Teimme loivan kaarroksen takaisin ja niin se oli: pitkulaisen konehallin mustassa katossa luki valkoisin vähän naivistiseen tyyliin tehdyin fontein j-kirjain hilpeästi vinksottaen: "Jesus loves You!"
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]