Kikka Laitinen tänään Nybergissä

su 17.4.2022

Ensimmäinen pääsiäispäivä. Heräsimme kello yhdeksän, sillä intouduin iltamyöhällä, nukkumaanmenoaikani jälkeen, katsomaan Ylen Teemalta dokumenttia Freddie Mercurysta. Palasin lapsuuteen ja mietin pääni puhki, missä olen voinut kuulla Queenia.

Bohemian rapsody oli minun reilun kymmenvuotiaani korvissa jotain niin kaunista ja niin upeaa, että oli pakko liiimautua älytelevision ääreen. Matti huuteli Surfaceltaan My Heritage -sukulaisistaan. Jokin linja vei 1400-luvulle asti taas.

Dokumentin jälkeen keskellä yötä keksin, että Korhosen Riitan isosisko Jaana kuunteli kasettimankalta Queenia. Korhoset olivat musiikkiperhe. Riitta soitti pianoa ja Jaana viulua. Bohemian rapsody oli minusta ihan yhtä hienoa kuin klassinen musiikki.

Koetin Matille selittää asiaa. Luulin, että Queen kuuluu hänen nuoruuteensa. Matti oli Bohemian rapsodyn julkaisemisen aikaan 1975 jo aikuinen - 18-vuotias. Minä olin 10 vuoden ikäinen. Queen ei ole missään vaiheessa edes hipaissut Matta.

Queen oli turhuuksien turhuutta hänen mielestään. Turhaa kimallusta ja keekoilua. Totta. Niin totta. Bohemian rapsody on parempi kuunneltuna kuin katsottuna. Dokkarissa haastatellusta Freddie Mercuryn siskosta sain tietää, että Queenin päätyyppi on syntynyt Sansibarissa ja on alkuperäiseltä nimeltään Farrokh Bulsara (gudžaratiksi ફ્રારુક બુલ્સારા‌).

Taas maailma laajeni pikkuisen. Että on sellainen kansa kuin parsit ja kieli nimeltä gudžarat.

"Parsit ovat zarathustralainen etninen ryhmä, joiden pääosa nykyisin asuu Mumbain kaupungissa Intiassa. Heitä on myös levinnyt ympäri maailmaa. Parsit ovat alun perin lähtöisin Persiasta, jossa zarathustralaisuus oli valtauskonto aina 600-luvun arabivalloitukseen saakka. Zarathustralaisuus on säilynyt Iranissa nykypäiviin saakka pienenä vähemmistöuskona, mutta parsit ja Iranin zarathustralaiset ovat olleet erossa toisistaan niin pitkään, että parseista on muodostunut oma etninen ryhmänsä. Suurin osa parseista puhuu kielenään gudžaratia ja englantia." (wikipedia)

Freddie Mercury kuoli aidsiin vuonna 1991. Merete Mazzarellan Violetti hetki sivuaa aidsia. Tähän pitää palata.

...

Tajuan miestäni päivä päivältä paremmin. Kun hän täytti 18, hän oli aikuinen ja hänellä oli aikuisen maailma, ongelmineen, elatuksineen ja painolasteineen - vanhempien kotiin oli annettava rahaa. Kun minä täytin 18 vuonna 1983, iskä maksoi minulle ajokortin, koska sanoi, että hänen kuskausvelvollisuutensa on päättynyt.

Sen jälkeen ajoin vuosia iskän autolla, iskän bensoilla ja kaikki oli itsestäänselväsi minulle kuuluvaa. Nyt mietin, miten ihmeessä äiti ja isä selviytyivät Huuhkaalassa, kun minä kävin Puumala-lehdessä kirkonkylällä iskän autolla töissä?

Ei tullut pienen mieleenikään minulle, että iskällä ja äiskällä olisi saattanut olla jotain omia menoja. Ja kun aloin seurustella naapurin pojan, kunnan vt. insinöörin Jaakko Halisen kanssa, siirryin näppärästi dominoimaan Jaakon oranssia peräpuikko-Saabia.

Olihan se aivan kunniatehtävä puumalalaiselle aboriginaalille antaa Puumala-lehden kesätoimittajalle käyttöön oma autonsa! (auts, vähän hävettää.)

Joka tapauksessa tänä aamuna kornostimme myöhään. Matti kun avasi silmänsä, sanoi, että nyt otetaan rauhallisesti tämä aamu. Asetuin Kikka Laitisen ja Teppo Kulmalan kirjeenvaihtokirjan Omenapuun katolla ääreen ja selvitin yhden Kulmalan ehkä epäselvimmistä kirjeistä. Olin tyytyväinen itseeni!

Vastauksessaan Kikka Laitinen sanoo kirjeenvaihtoystävälleen, että tämä uudessa työhuoneessaan psytyy kirjoittamaan sekä selkästi että värikkäästi. Minä olin juuri edellisen sivun ylälaitaan kirjoittanut, että Kulmalan teksti mataa runsaana ja hitaana kuin Kymi.

Itse Kulmala siinä kohtaa oli huomannut, kuinka raskauttaa siipiä paljoilla sanoilla, mutta sitten sotkee: "kielipuron lorinalla." Ee lorise, sanon minä. Mataa. Masentaa. Masentaa-sanan etymologiasta kirjoitti muudan avioerokirjailija, jonka nimeä en käy googlaamaan.

Tarkoitan nyt masentamista mielessä "joki masentaa".

Söimme puuron, joimme pannullisen kahvia, Matti katsoi meille hiihtoreitin ja sitten sanoi, että no, nyt lähdetään. Minulla on erilainen käsitys siitä, mikä on rauhallinen aamu. Matti pujottautui konemiehen haalariinsa ja lähti pörisyttämään Valmetia.

En ehdi kirjoittaa Merete Mazzarellan Violetista hetkestä. Muistutan itseäni vain, että illalla Nybergissä vieraana ovat Kikka Laitinen, Pekka Sauri ja Jukka Lindström. Toivottavasti Nybergissä tulee puhe Laitisen Yle-visiosta! Se on hyvä ja kannatettava ja löytyy Omenapuun katolla -kirja sivulta 58.

Pakko mennä. Petaan sängyn, pesen hampaat ja puen hiihtokamppeet ylleni.