Ihana juttu Saimi Hoyerista uusimmassa Hesarin Viikossa!

Kohta Kuhmoon

pe 24.6.2022

Lieksan leipomossa oli kaikkea mielenkiintoista kauratäytteisistä karjalanpiirakoista aurajuustoperunarieskaan. Rieskapyörylästä jäi pieni viipale Matille maistiaisiksi. Söin melkein koko rieskan autossa tullessa. Herkullista oli. Ostin vielä Lieksan leipomon ruisleivän kotiin tai Kaivokosken-kotiin, on tarkempi ilmaus.

Ajoin eilen Nurmekseen ja Nurmeksesta tietä, jota en ole eläessäni - Hirvivaarantien risteyksen jälkeen - ajanut. Kuljin kaiketi Ylä-Luostan kylän lävitse. Rautavaaran kirkonkylälle vievän tien numero 87 jälkeen oli taas hyvinkin tuttua osuutta. Leonidhan asui Savikylällä idyllisessä pikku mökkösessä. Me Matin kanssa mahtuisimme vallan hyvin semmoiseen mökköseenkin.

Ehkä jopa koirien kanssa. Tai no, jos koirat olisivat jotain pienempää rotua.

Ylä-Luostan kylänraitin varrella oli hulppea sininen talo. Olipa hieno, sanon. Upeat mittasuhteet. Kukakohan siinä asuu? Pitää tsekata nyt perinteisellä juhannusaaton reissulla. Aiomme lähteä Kuhmoon. Viime juhannuksena roudasimme kaikki pyhät arvokkaita museaalisia kattotiiliä Rautalammin museolta ja kun Lapinlahden pihaan ei enää mahtunut, toimme loput tänne Kaivokoskelle.

Talo oli jo meidän omistuksessamme, mutta entiset omistajat halusivat viettää täällä vielä juhannuksensa. Se meille sopi hyvin. Siirtymämme Rautavaaralle olikin vähittäinen. Juhannuksesta seuraavana viikonloppuna järjestimme täällä Matti Pulkkisseuran kirjallisuusmatinean.

Aiheenamme oli Paavo Ruotsalaisen vaikutus Rautavaaraan ja alustajana olivat täkäläinen luterilainen kirkkoherra Juha Luukkonen sekä kirjailija Jouni Tossavainen, jota kirjalliseksi isoveljekseni sanon, halusipa tämä sitä tai ei:) Minä olisin halunnut tänään luterilaisen seurakunnan majalle (missä lieneekään, tieto löytyisi varmaan netistä) makkaran paistoon, mutta Matilla on epäsosiaalinen olo.

Siispä Kuhmoon. Matkalla katsomme, miksi Lingonjärven levähdyspaikalle osoittaa kyltti, jossa lukee Rautavaara. Ehkä tulkitsin kylttiä eilen jotenkin väärin.

Lieksan K-Sittari oli pakko nähdä eilisellä sormenjälkireissulla. Matti sanoi tänä aamuna, että samoilla tulilla voisin teettää itselleni passin. En tiedä, ehkä en halua. En halua minnekään kauemmas. Ajatuskin puistattaa. Ilmeisesti olen kulkenut pitkin maailmaa elämässäni tarpeeksi.

...

En tajua, miten Lieksan kaltaisessa peräkylässä on K-sittari. Tämä oli sitten kaikella rakkaudella sanottu. Asiakkaitakin tuntui olevan melkein jonoksi asti. Olisin voinut jäädä tuntikausiksi seuraamaan lieksalaisia. Miehet tuntuivat kaikki olevan jotain ihme hippejä; parta letillä tai mitä erikoisimmilla ponnareilla.

Lieksalaisnaiset olivat ostaneet vaatteensa Indiana-kaupasta K-Sittarin takana olevasta puutalokorttelista. Hameen helmat liehuivat ja tunikat ööö mikäs voisi olla sopiva termi .... hameen ja tunikoiden helmat liehuivat. En keksi toista symmetristä verbiä tähän, mutta minäkin aion liehua tänään uusissa hippivaatteissani niin kuin Saimi Hoyer.

Tai ei. Aion liehua kuin lieksalaisnaiset uudessa Indiana-hameessani ja tunikassani. Ostin oranssin ja turkoosin sekä oliivinvihreää näyttävän hameen. Kolme hametta. Hameita minulla on nyt loppuiäksi. Tunikoita on niin ikään oranssi ja turkoosi sekä yksi valkea.

Viime loppukesästä tein juttua Kiuruveden gallialaisista ja kävin kenkäkaupassa. Täksi illaksi otan Kiuruveden kenkäkokoelmistani pinkit avokkaat. Pinkki ja turkoosi ovat illan värit. Matti käynnisti jo auton.

Saimi Hoyer näytti Hesarin Viikon juttukuvissa ruhtinattarelta, ei hipiltä. Hänellä oli syvän punaiset kiharansa, säväyttävän violetti takki, tummanpuhuvan ruskea pitkähkö hame ja vaaleamman ruskeaa sävyä oleva röyhelöpusero. Ah, ihanata!

Minulla on vielä lautasellani Tervon torilta tiistaina Vesannon-keikalla ostamiamme punasipuleita. Saan kirjoittaa niin kauan, kun niitä mutustan. Matti puhisee puusohvalla lentokoneen google-kalenterinsa kanssa. Sitten on pakko lajitella kuivat pyykit ja panna ne kaappiin. Tai no lipaston mahaan. Matin valkeat aluspaidat siis. Imuroida meinasin ja siivota pöydän. Matti saa luvan tiskata. 

Lieksassa on Nuutisen kanala. Ostin ison pakkauksen Nuutisen kanalan munia. Ensin meinasin ostaa Pirkka-munia, sillä Matin mielestä kaiken pitää olla tasalaatupirkkaa, mutta pirkoissa ei ollut päivämäärää jäljellä. Nuutisen kanala. Jahas. Pitää googlata. On näköjään osoitteessa Murtoranta ja kylässä nimeltä Jamali. Onpa jänniä nimiä.

Viekijärvellä, jonne lensimme kolme kesää sitten Matin kanssa, on kyläkauppa. Viekijärvellä oli myynnissä reilu vuosi sitten ihan pienen pieni mökki. Sitä katselimme kiinnostuneena ja mittailimme, kuinka monta kilometriä Viekijärven viehättävältä lentokentältä on mökille. Kyllä matkan olisi polkupyörällä tehnyt helpostikin.

Googlasin, kuinka K-Market Muskotin kauppias latoo Nuutisen munia hyllyyn Facebook-videossa. Tekstinä oli: "Kas näin mennee Nuutisen munat tiskiin! Kauppiaan tyylinäyte. Sunnuntaina eräs asiakas taisi vitsaillakkin, että oon jatkuvvaan muniloissa kiinni ja taas munahyllyllä! 😁 Nää tuli muuten suoraa kanalasta vartti sitten."

Viekijärven kyläkauppa on K-market Pehkonen. Se on tänään auki kello 20:een asti ja tarjolla on pullakahvit. Meillä onkin sopivasti kaurahiutaleet loppu. Pitää ostaa kaurahiutaleita ja ehkä raejuustoa. Ostin eilen kylmälaukun Lieksan K-Sittarista ja nyt meillä on joka autoon oma kylmälaukku. Saadaan Rautavaaran kirkonkylältä tänne Kaivokoskelle jääkaapin pakastelokeroon lakritsijäätelöä kivalle mökkinaapurillemme Lauralle, joka käy aina välillä ilahduttamassa meillä Pyryä ja Hallaa.

Saimi Hoyerin HS-Viikko -haastattelussa tulee nätillä tavalla esille se, että aika kovilla kierroksilla Punkaharjun kuningatar käy. Haastattelun jälkeen Saimi Hoyerin äiti oli joutunut saattohoitoon. Punkaharjun nähtävyys on nimenomaan Saimi Hoyer itse. Jos minä olisin kunnan päättäjä, hyödyntäisin Hoyerin maksimaalisesti!

Päätin, että otan oppia Hoyerista, kun katsoin Kauppakamarin kautta tulleen yritysopetusvideon. En enää muista, kuka koulutuksen tarjoili, mutta sen hinta oli vajaat 200 egeä ja kyllä kannatti maksaa. Saimi Hoyer oli oma itsensä ja minä päätin, että niin olen minäkin.

Jos joku haluaa siitä hapantua, hapantukoot!

Pitää Mehtosen Reetalle toimittaa Saimi-lehti ja laatikollinen muitakin lehtiä. Reetan kanssa fanitamme Saimia. Tuli toinen Kodin Pellervo. Ensimmäisessä tilaamassani numerossa alkoi Anneli Kannon jatkis Isoäidin neliöt. Se jäi jännään kohtaan.

Nyt on pakko ryhtyä. Hyvää juhannusta! Kirjoitin yllä olevan tekstin keskelle pari kappaletta. Päätteeksi Matti käynnisti auton. En ryhtynyt mihinkään kotihommiin, vaan laittauduin! Tiristin itselleni ripsiväriä jopa. Nypin pari Brezhenevin kulmakarvaa.

PS. Kuhmoon pääsee Lieksankin kautta. Ihan pieni mutka, ihan pieni vainen! Matti oikeesti. Haluan juhannuspullakahville Viekijärven kyläkaupalle.