
to 22.9.2022
Täydellinen päivä tänään. En tiedä, johtuuko euforian tunne korkeapaineesta vai siitä, että aamuharmaan pilvipeiton repeämistä lopulta näkyy huikean sinistä taivasta. Ihan aamulla kaakkoistaivas loimotti oranssa ja violettia. Välissä oli harmaanmustia pilviä ja tunnin kuluttua auringonnoususta kaakkoistaivas vetäytyi tasaisen harmaan kerroksen taakse.
Pettymys valahti jalkoihin. Harmaa päivä tulossa, kuten Sää Rautavaara oli kertonut. Eilen Sää Rautavaara muutti mielensä. Sitä ennen ennuste oli näyttänyt torstaiksi puolipilvistä. Ennen puolta päivää kaikki kultaantui.
Päivän täydellisti se, että mittasin askeleet talolta postilaatikolle, postilaatikolta takaisin talolle ja tästä sivuitse Puuruun, takaisin ja lammen rantaa pitkin omaan saunarantaan, kävin tsekkaamassa, että virta ei ollut vienyt Hallan ripulimattoa, läpi viljolaisten mökkialueen, ohitse perttiläisten mökin ja Pertin suoraa pitkin takaisin talolle.
Sain kasaan melko vaivatta yli 5 000 askelta. Jos olisin hieman kiemurrellut vaikka Puurussa tai kaartanut pihan lävitse metsään, olisi ehkä tullut 7 000 askelta täyteen kerralla. Jos vielä taluttelen koirat iltakakalla, askelmäärä on täysi.
Halla meni syömään Armaksen erikoisruoat ja kakkasi toissa iltayöstä tuvan matolle. Halla ei saanut keskityttyä iltakakkaan myöhälenkillä, kun räyhä-Paavo roikkui mukana ja räksytti. Koetti tuvassa haukkua, mutta me olimme jo sängyssä. Olisi pitänyt päästää Halla ulos.
Sytytin Kotilämpö-uunin äsken. Keittiön lieden sisällä on polttopuita lämpiämässä. Ne syttyvät niin paremmin. Kotilämpö tupsautti taas savut ulos, mutta tajusin heti, että piti avata salin tuuletusikkuna, jotta virtaus lähtisi oikeaan suuntaan.
Se auttoi välittömästi. Olen niin iloinen uusista tehdasikkunoista, jotka saa auki kahvasta. Nenäni edessä on nyt kissaikkuna ja tasanne. Birgitta on oppinut kulkemaan lautaa pitkin korkealle ihan varta vasten Matin askaroimalle kissatasanteelle.
Lukea rymistelin Mari Kurkiniityn Kamalan ihanan elämän maalle siihen asti, kun minäkertoja alkaa toipua avioerosta. En olisi muuten ottanut kirjaa mukaan, ellei kirjan takakannessa olisi heti kerrottu unelmien romatamisesta - ja uudesta noususta.
En kestä mitään lätinä-lässynlässyjä nyt. Kamalan ihanan elämän maalla alussa oli tarkkaa kertomusta vanhan talon korjausrakennuttamisesta. Näin rakennus- ja restaurointiliikkeen toimitusjohtaja-yrittäjänä kirja käy oppikirjasta, kuinka eri osapuolet voivat ymmärtää toisensa väärin.
Kaikki on koetettava vain sopia niin selkeästi ja sanallistaen kuin mahdollista. Ja saattaa kirjalliseen muotoon. Ihan pieneltäkin tuntuvat asiat.
Itse avioeron yksityiskohtiin ei Mari Kurkiniitty mennyt. Pariskunta oli ollut yksissä 18 vuotta ja 15 niistä oli ollut ihan onnellisia. Pariskunta oli rempannut pääosin omin avuin Helsingissä kaksi kaupunkiasuntoa ja myynyt ne hyvällä voitolla. Lopulta he päätyivät ostamaan rämän talon maalta ja remppasivat sen mieleisekseen.
Kun kaikki näytti valmiilta, mies muutti asumaan Ranskaan työnsä perässä ja ehdotti, että minäkertoja lähtee hevosineen mukaan. Hetken rouvaminäkertoja harkitsi asiaa, mutta ei sitten lähtenyt ja vajosi, vajosi, vajosi. Kun pahin ahdistus erosta hävisi, katosivat tunteet.
Tunteet tuntuvat milloin kuumana laavana, joka leviää sydämestä eri puolille kehoa, milloin painavana betonikönttinä ja kohta murenevana betonina. Käänne tulee tyttöjen reissulla Kööpenhaminassa. Minäkertoja tilaa hummeritartarta ja annos näyttää eteen kannettuna kammottavalta; ikään kuin kokki olisi kaivanut lautaselle jouluisen lipeäkalakattilan viimeiset roippeet.
Mutta maku! Hummertartar jauhetun hibiskuksenkukan kera ei ole visuaalinen nautinto, mutta maku! Maku räjäyttää tajunnan ja on siksi merkittävä, että minäkertoja maistaa ylipäätänsä jotakin.
Taitavaa kerrontaa. Tämä pitää panna opiksi! Nyt lisään vielä hieman puita Kotilämpökipinä-uuniimme, jonka toimme Ulla-siskon ja Karinsa mökiltä Jaalassa. Nimitin uunin mielessäni Porin Matiksi, mutta oikea nimensä on Kotilämpö. Uuni on paras hankinta, mitä avioliittomme aikana olemme tehneet.
Se lämpiää nopeasti ja vähillä puilla sekä pitää lämpöä yllättävän pitkään.
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]