Meredith, yksin Savon Sanomien pääkirjoitussivulla!

Jee!

pe 16.9.2022

Juuka-päivä takana. Aurinko paistaa. Aamulla satoi kaatamalla. Kävimme Karkussa kaalikääryleillä. Tarjolla oli myös bataattiranskalaisia. Niissä ei ollut liikaa suolaa. Perunamuussi ei ollut yhtä hyvää kuin Tiilikassa torstaina. Kävimme osakaskuntakokouksen jälkeen Tiilikassa lounaalla. Söin smetanasilakoita, jotka olisivat voineet olla rapsakampia.

Tiilikan muussi korvasi vähän lötköt silakat. Kerrassaan herkullista. Matti söi lihapullia. Minun olisi tehnyt niitä kovasti mieli. En syönyt Tiilikan lihapullia, sillä vältän lihaa. Tänään Karkun kaalikääryleissä lihaa oli riisin kanssa täytteenä ehkä kaksi murusta per kääryle.

Hyviä olivat kääryleet vähälihaisinakin.

Ostin Juuan K-marketista illaksi Liperin karjalanpiirakoita. Kävin Liperin leipomossa, kun olimme Itikan isännän kanssa vaalikiertueella Pohjois-Karjalassa. Liperin leipomossa tai virallisesti Kotileipomo Sorsassa työskenteli talvella 2019 monia kansallisuuksia.

Siksi liperiläisten karjalanpiirakoiden persoonallinen muoto on hellyttävä. Näimme pienestä kurkistusikkunasta leipomon vierastiloista vai oliko se käytävältä, kuinka erimaalaiset ihmiset rypyttivät piirakoita jättiläismäisen pyöreän tuotantopöydän ympärillä.

Leipomon yrittäjä on Anna Liisa Karpathakis. Yrittäjän mies on Kreikasta. Tai en tiedä, onko enää mies, kun leipomon kotisivuilla ei yrittäjärouva kirjoita mitään herra Karpathakiksesta. Muistaakseni herra Karpathakis oli rypytysrivistössä siinä missä muutkin.

Veikon Koneesta Matti osti partakoneen ja minulle mixerin. Meinasin syödä kuukauden ajan inkivääriä joka päivä ja tehdä jotain vihersmoothieita.

Puoli Seiskassa haastateltavana on Islanti-kirjoja kirjoittanut Satu Rämö. Kuuntelin niitä pari viime syksynä. Elo Islannissa on kiehtovaa. Nyt Satu Rämö on kirjoittanut dekkarin, Hildurin. En ehkä kuuntele sitä. Riikka Pulkkisen Lumo tuntuu parhaalta Pulkkiselta. Silti en ehkä pysty kuuntelemaan sitä alkua pidemmälle.

Liian ahdistava. En kestä nuoreen naiseen kohdistuvaa väkivaltaa. Siitä varmasti on Lumossa kyse.

Sanna Inkinen on kirjottanut Savon Sanomien pääkirjoituksen Claire Alexanderin kirjan Meredith, yksin perusteella. Kuuntelin sen loppukesästä. Kiinnostavaa, että romaani on päässyt pääkirjoitussivun artikkelin pohjaksi.

Kiinnostavaa ja hienoa! Nyt olen kuitenkin aivan rättiväsynyt. Jatkan Meredith, yksin -problematiikasta joskus. Tsekkasin LinkedInistä, että Sanna Inkinen on kotoisin Nurmeksesta. Matti joi itse keittämänsä kahvin ja minä kannoin nenän eteen Heinosen leipomon kauraleipää. Nyt Matti kömpii takaisin makuuasentoon. Nilkkaan sattuu. Kuume nousee ja laskee.

Jalka on niin turvoksissa, että ainoa mahdollinen ulkona kyynärsauvojen kanssa könkkäämiseen on teipata muovipussi jalkaan. Ei vaikuta kovin hyvältä se.

Kun Matti köntyilee täällä talossa edestakaisin ja pyytää milloin kauraleipää, milloin karjalanpiirakoita ja milloin keittämään kahvia - tai äsken kahvinkeittonsa jälkeen pyysi kuljettamaan kahvikupin pöytään, tuntuu kiristystä hermossa. Ei ole kirjoitusrauhaa.