Ossi Nymanin Häpeärauhasta kirjoitan tästä eteenpäin maailman tappiin

Riskeerasin uhkarohkeasti Heinolan Heilassa. Otin lounaaksi pinaattilettuja!

ke 27.10.2022 klo 15 asti

Maria fanitti Ossi Nymania Röyhkeyden ilmestymisen jälkeen. Kun se ilmestyi ja Ossi Nyman oli jossakin ajankohtaisohjelmassa, olimme Kajaanissa Terveystalon tai jonkin muun kammottavan yksityisen terveysjätin karussa vastaanotto- ja odotustilassa. Televisio oli auki ja näin, että tyttäreni imi kirjailijan joka sanan ja tallensi ajatukset korvansa taakse.

Olimme hakemassa hirmu hauskan ja räväkän yksityisen psykiatrin lausuntoa - perheeseemme - Kelan psykoterapiaa varten. Jos olisimme odottaneet psykiatrille pääsyä julkisen sektorin kautta, olisimme saaneet odottaa lopun, lyhyen, elämämme.

Joskus vielä kerron, mitä mieltä olen Lapinlahden kunnan mielenterveyspalveluista. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä, mutten nyt. Tänään olen tarpeeksi arvostellut kirjoituksissani Lapinlahden kuntaa.

Mikäli meillä ei olisi ollut rahaa yksityiselle, olisin lainannut tai varastanut rahat. Ehkä olisin turvautunut prostituutioon tai myynyt mieheni persettä. Juuri niitä kahta ihanata sämpylänpuolikasta, joista Facebook-sivuillaan Heinolan Heilasta hyvän arvosanan antanut mieheni luomuneitsyt ei erityisesti ihaillut, sillä, kuten hän minulle kirjoitti kirjeessään, hänelle miehen pylly ei ole lainkaan tärkeä asia, mutta eihän hän sentään mikään frigidi ole, juu.

Se, että nainen kirjoitti Facessa, en tosin nyt löytänyt merkintää hänen sivuiltaan, vain sen, että hän on lausunnon antanut Heinolan Heilasta, vituttaa minua erityisesti. Heinola kuuluu minulle. Tämä on jo Päijät-Hämettä ja Päijät-Häme kuuluu minulle. Naisella ei ole tänne mitään asiaa.

Hän saisi muuttaa Lapinlahdelta niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. Toissapäivänä kun tulin pitkin ja terävin kulmahampain varustettuna Lapinlahdelle, kuka köröttelikään kotterolla vastaan ja vielä meidän rakkaustalomme katon kohdalla. Voi vitun vitun vitun vittu. Ymmärtäisi edes kaheli pysyä pois kirkonkylän pääraitilta silloin, kun minä kerran vuodenajassa ajan sitä!

Joka tapauksessa istun Heinolan Heilan mainiossa ruokaravintolassa ja ihastelen paikkaa. Lounaan saa täällä annoksina pöytään ja astiat kerätään pois. Katselin sisälle tullessani pellavaista kylpytakkia ja mietin, miksi heivasin talostamme pellolle Turusen Riitan minulle ja Matille lahjoittamat upeat pellavaiset kylpytakit.

Se oli jokin vihanpurkaus. Mattiakin kohtaan. Matti vihaa kylpytakkeja, sillä hän viihtyy parhaiten työasussa. Mattihan ei rentoudu elämässään sekuntiakaan. Tällainen matkailu läpi Suomen on hänelle kauhistus. Viipyilin aamupäivällä Jari-Pekassa, jonne menin erheellisesti, sillä luulin, että siellä on hassuja vanhan ajan valistustauluja postikortteina.

Ei ollut, mutta istuin huoltiksella pitkän tovin. Mietin, että minulla ei oikeastaan vielä tässä Heinolan Heilan kohdalla ollut nälkä. Tulin kuitenkin syömään, sillä pidän ravintolasta kovin. Pidän Heilan kaupasta ja parasta on, että tähän on helppo tulla.

Ossi Nymanin Häpeärauha tuli loppuun jossain Hirvensalmen tienristeysten tienoilla. Sen jälkeen kaivoin Storytelistä Leo Straniuksen Ekoistin muistelmat esille. Vaikka tunnen isän, kirja piirtää pojasta kuvan, jota en todellakaan ole osannut odottaa.

Jotenkin ihanata on, että Leo Stranius on nuorena rylläillyt Ullavan hiekkakuopilla muiden Kannuksen hurjien kanssa. Siis nii ku Ullavan! Siitäs saitte Helsingin kermaperseet! (Oi ja voi, merkintä alkaa pyöriä nyt kankun ympärillä, kohta pitää jatkaa matkaa, että en ihan jymähdä (eikä Matti saa minua kiinni aikailusta tai lojumisesta turhan panttina). Sama hieman hysteerinen hihitys kumpusi minusta, kun kuuntelin Nymanin Häpeärauhan minäkertojan ja tämän Tapperon äidin Hannan keskustelua siitä, miten Hanna koki ihanana sen, että saattoi vaihtaa lukioon Kallioon muiden lahjakkaiden nuorten joukkoon "idästä".

Arvelen, että Nyman tarkoittaa siinä jotain Helsingin itäistä kaupunginosaa. Ei varmaan edes niin itää kuin Vantaa.

Joka tapauksessa Häpeärauhan minäkertoja koettaa epätoivoisesti jakaa Hannansa kokemusta. Ehkä Hannan kokemus oli sama kuin hänellä, kun hän muutti Porista Tampereelle?

Pakko mennä. Aion ostaa kylpytakin. Ja harkitsen vielä mutkaa Järvelän kautta. Vihaan moottoritietä Lahdesta eteenpäin. Aion körötellä hitaita kapeita teitä pitkin Kehä-Kolmoselle vaikka mikä olisi Leo Stranius korvissani.

[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]

Webbiriihi