Petteri Orpo oli heikoilla eilen A-Studiossa

ke 7.2.2024

Kirjoitin eilen miedoisa Ylä-Savon vihreistä. Kaipaan politiikkaan palavia pensaita. Intohimoa ja teatraalisia ihokkaiden repäisyitä.

Demaroitunut Asko Julkunen Sonkajärvellä on päässyt taas väittelemään kunnanjohtaja Simo Mäkisen kanssa. Näin Savon Sanomien Sonkajärven tuulivoimajutussa kommunarditoverini tutun hymyn. Heppuhan rakastaa väittelyä.

Simo Mäkisestä en tiedä. Voi olla hän ei niin rakasta. Olen nähnyt hänet vain etäisyyden päästä eräässä päihdetyön koulutuksessa. Olimme siellä tovereissa Ylä-Savon työväen raittiusyhdityksen kansanrintamana.

En vastusta tuulivoimaa enkä pannut nimeäni sitä vastustavaan addressiin Lapinlahdella. Ajattelin, että pitää ensin käydä kuuntelemassa tuulivoimaloita. Voi olla, että ne tuottavat hirveää ääntä. Etelä-Pohjanmaalla, kun ajattelin, että jos Maria muuttaa poikaystävänsä perässä Ilmajoelle, minä muutan myös, tuulimyllyt olivat lakeudella upea näky.

Toinen lempituulimyllypaikkani on Lappeenrannan tienoilla kuutostien varressa.

Tosin olen aina ajanut myllyjen ohitse autolla, joten tosiaan melusta on vaikea sanoa mitään. Sitten huomasin, että Lapinlahden kunta järjesti retken tuulipuistoon tutustumaan voimaloihin. Olimme silloin Rautavaaralla. Tuli ihan mieleen Kuopion luonnonystävien retki yölliseen metsään kuuntelemaan jotain ... öh yölintuja. Taisimme kuunnella huuhkajia. Leonid oli juuri tullut Suomeen ja ajattelin järjestää hänelle elämyksen.

Leonid pääsi Suomeen tultuaan tutustumaan Savon Selluun (Kuopion ympäristölautakunta kokoontui siellä keväällä 1998) ja Uuden Valamon luostariin (olin siellä diakoniapäivien jutunteossa Aamun Koittoon). Tässä oli pieni nostalgiapläjäys heti aamuksi.

Olemme sen sata kertaa Matin kanssa lentäneet Vaalan tuulimyllyjä ihailemaan, mutta ultrakevyen lentokoneen moottori pitää niin kammottavaa meteliä, että lentokoneessa on pidettävä kuulokkeita päässä, jotta kuulisi edes omat ajatuksensa.

Meluasiaan tulee suhtautua vakavasti ja tuulimylly koskemattomassa luontomaisemassa ei kuulosta hyvältä. Ihailemani myllyt Vaalan voimaloita lukuun ottamatta ovat asutusalueilla. Etelä-Pohjanmaalla on asutusta joka puolella.

....

Pääministeri Petteri Orpo oli eilen A-Studiossa kuin nurkkaan ahdistettu jänis. Posket punehtuivat ja ääni hieman värähteli eikä Orpoa edes teurastettu. Ihan kuin heebo olisi itsekin huomannut, että nyt tulee suusta ihan paskaa.

Sakari Sirkkasen ohjaamassa debatissa oli Orpon parina Antti LIndtman (hiljaisehko SDP). Lindtman oli tiukka ja lateli varman jämäkästi tulolähteitä sekä menoleikkauksia. Esimerkiksi eurojen kaataminen yksityiseen terveydenhuoltoon on aivan luokatonta.

Ei Lindtman eikä Sirkkanen olleet yhtään aggressiivisia. Sirkkanen oli ystävällinen ja Lindtman tiukka. Orpo oli parka.

Muistuu mieleeni nyt veroparasiittiyhtiö Mehiläinen. Lindtman vetäisi hihasta ässän. Voitaisiin ottaa ulkopuolinen ja sitoutumaton sovittelija. Lindtman ei kaihtanut nimen sanomista: Sixten Korkman. Orpo meni aivan puihin ja keskusteluaika loppui. Naps.

Tämän aamuinen Savon Sanomien pääkirjoitussivuyliö oli eri hyvä. Toimittaja Sami Vainio otti esille Sixten Korkmanin ja käytti sanaa uusliberalismi. Tapasin termin ensimmäistä kertaa Savon Sanomissa ja tervehdin sitä suurella ilolla.

(PS. Luin Savon Sanomat puhelimestani keskiviikkoaamuna kello 4.30 ja sen jälkeen nukuimme vielä. Heräsimme tietenkin liian myöhään, sillä piti olla kello 11 Metsäkartanolla omakustannelounaalla ja kello 12 alkoi Rautavaaran kunnan järjestämä yrityksien vastuullisuuskoulutus. Kirjoitin merkintäni aamuhiekat silmissäni.)

Maailmassa on niin paljon rahaa, että eräät eivät paskalle taivu. Kyse on jakamisesta. Oikeudenmukaisesta jakamisesta. Muistuu mieleheni nyt Lapinlahden terveystoimen osastopäällikkö, lääkärisnaisia. Hän sanoi diabeteshoitajan käynneistä meille tarkastuslautakuntalaisille, että kyyyllä ihmiset maksullisuuteen tottuvat.

Juu, naisen palkka oli varmaan useita tuhansi euroja. Köyhät tottuvat maksulliseen terveydenhoitoon siten, että pikku hiljaa kuolevat pois. Sitä paitsi kokoomuslaisilla on huonot housussa. Porvari nukkuu tosiaan huonosti, sillä raateleva työvoimapula on käsillä joillain aloilla, kuten hoivassa, ja muuallakin oven takana.

Ei kun odottelemaan, milloin meikäläisestä tulee työelämän kuuminta hottia. Eipä sellaista tunnetta ole päässyt tuntemaan, kun valmistui yliopistosta 1990-luvun alun lamaan.