Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä jumalten keinussa ja Marko Kilven kanssa samoissa bileissä

Merkintä päättyy kokoomuksen haukkumiseen ja siihen, miksi Miko Bergbom valehteli mielenosoittajien edessä niin, että korvat lepattivat

su 4.1.2024

Olen nyt lukenut kaiken, minkä olen irti saanut uudesta kunnanjohtajastamme Mikko Kärnästä (odottamaton kepul. = KepuMikko).  Pöllin Paula-siskolta jopa uusimman Apu-lehden ja nyt kaduttaa. Siinä olisivat olleet siskolle ensi viikon televisio-ohjelmat.

Oikeastaan ei pitänyt ottaa uusinta Apua mukaan, vaan edellinen numero. Luulin, että Avun Savon kirjeenvaihtajan Antti Heikkisen tekemä haastattelu on siinä. Itse juttu oli vähän pettymys. Kirjailijan olisi pitänyt pystyä parempaan. Heikkisen hastattelussa ei oikeastaan ollut mitään, mitä ei olisi jo ollut Hesarin Rautavaara-jutussa.

Kaikkein parhaan haastattelun Kärnästä luin Imagen marraskuun 2022 numerosta. Siinä toimittaja Jantso Jokelin tuntuu oikeasti päässeen Kärnän lähelle. Jokelin teki Imagea varten Veitolat. Hän puhui itsensä ja valokuvaaja Antti Vettenrannan Kärnän ja tämän vaimon Anna Sirkiän luokse yökylään Houtskarin talolle ja lillui tulevan kunnanjohtajamme kanssa paljussa.

Imagen pääkuva on aivan mahtava. Se on otettu ylhäältä päin - ilmeisesti jonkinlaisella dronella Kärnästä veneessä lumpeenlehtien keskellä metsästysase kainalossa. Vene on valkopunainen ja näyttää liikuttavalta saippuakotelolta.

Jutussa on lisäksi mainio parisuhdekuva. Tuoreehko aviomies vääntää perunamuussia ja hänen vierellään on uusi puoliso haarukka mietteliäästi huulilla. Vaimo maistaa miehensä tekemää ruokaa. Kuvassa on syvempi taso: puolisot ovat yksi neljäsosa selin toisiinsa. Ikään kuin vaimo miettisi, mikä juttu tämä kaiken kaikkiaan on.

Anna Sirkiä on lisäksi jutussa ihastuttavan teräväkatseinen. Hän huomauttaa miehelleen, että vihreiden puoluekokouksen trollaaminen ei ollut oikeasti poliittista vaikuttamista ja Kärnä myöntää, että kenenkään mielipide ei hänen maksetuista twiiteistään muuttunut.

Vaimo on oikeassa. Silti olen sitä mieltä, että aina kun jossain haiskahtaa hegemonia, pitää pintaa raaputtaa. Silläkin uhalla, että ei saa kavereita. Nauratti, kun Kärnä Imagen reportaasissaan ilakoi Satu Hassin (devavihr.) happamalle naamalle.

On taivahan tosi, että maamme punavihreistö pitää itseään oikean totuuden omistajina. Niin kuin kokoomuskin. Tunnistan vinguttamisen halun. Minulla oli Lapinlahden tarkastuslautakunnassa hupina vinguttaa kokoomuslaisista tyhmäntärkeimpiä.

Vasta vähän aikaa sitten tajusin, että Kärnällä on kaikille avoimesti näkyvä Facebook-profiili. Ihmettelinkin, mistä ihmiset oikein nappaavat tietoja Kärnän kokkauksista, mäyräkoirista ja kodin etsimisistä.

Luin Kärnän päivityksiä taaksepäin viime syksyyn. Kun tuli tieto Rautavaaralle pääsystä ja etenkin muuton jälkeen, päivitysten sävy hienoisesti muuttui. Joissakin päivityksissä on jopa sydämiä. Mainitsin journalismin ja sometuksen contessa Adelaide de Saint Erasmolle, että tjaah, taitaapi olla kunnanjohtajan vaimo päivitysten takana.

Ja hyvä niin, amen, amen, amen. Anna Sirkiä saisi jatkaa samalla linjalla. Kyllä vaimo tietää, mikä ihmisiä somessa kiinnostaa. Eivät kiinnosta kannanotot ajankohtaisiin asioihin, vaan kissa- ja koiravideot. Niiden ja ruokapäivitysten avulla voi syöttää suurelle yleisölle asioita kiinnostavalla tavalla.

Oikein taitava somen käyttäjä saa koiravideoihinkin piiloviestejä. En nyt tarkoita itseäni. Höh. Koirapäivitykseni ovat ainoastaan koirapäivityksiä. Tai no piiloviestejä niissä kyllä on, mutta ne eivät ole yleisellä tasolla tai poliittisesti kiinnostavia. Arvelen, että ne, joille viesteilläni vittuilen, kyllä ymmärtävät.

Esimerkkinä hyvästä poliittis-henkilökohtaisesta viestistä on Kärnän Facebook-päivitys, jossa hän kuvaa työpöytäänsä työpäivän päätteeksi. Työpöydällä on lähilihaa Etelärinteen lammastilalta. Kärnä suunnittelee lammasjauhelihasta adana kebabia. Etnofuusioruokaa. Arvelen, että Rautavaaran ruhtinaspariskunnan menu kantaa syvempää viestiä.

Avainsanat ovat lähiliha ja adana kebab. Ruoka on saanut nimensä turkkilaisesta Adanan kaupungista ja sen reseptin voi katsoa blogista Kurdin kanssa keittiössä.

Kärnä osallisti päivityksellään Etelärinteen lammastilan. Nin tekee tuusniemeläinen tubettaja Metsa Man, Timo Juvonenkin. Hän osallistaa katsojansa ja fanittajansa näyttämällä videoillaan, millaista katsojapostia hän saa. On jotenkin kiva, että tubettaja lukee saamiaan kortteja ja kirjeitä.

Antti Heikkisen tekemää juttua ihmettelen yhä. Se oli kumman mieto. En tarkoita, että kirjailijan olisi pitänyt nuolla jutussa Kärnän kenkiä, mutta jokin syväulottuvuus tekstistä puuttui. Vai onko Mikko Kärnään tullut varovaisuutta, etäisyyttä?

Huomasin kunnanjohtajassamme aavistuksen omaisen hämmennyksen, kun meidät yrittäjät oli kutsuttu valtuustosaliin täyttämään yrittäjäystävällisin kunta -kyselyä. Yrittäjien puheenjohtaja Marianna Kauhanen sanoi vilpittömän ihastuksissaan (hyvä! hyvä!) kyselyn tulevaisuusskenaariossa, että kyllä meidän kelpaa vuonna 2030, jos meillä on kunnanjohtajana Mikko Kärnä.

En muista tarkkaa sanamuotoa, mutta kunnanjohtajamme hämmentyi ja mutisi jotain. Ikään kuin hänen päänsä päälle olisi tullut ajatuskupla jumalten keinusta ja siitä, kuinka Eino Leinon runon mukaan keinu heittää ensin ylös ja väistämättä sitten alas:

"Kenen korkeat jumalat keinuunsa ottavat kerta,
eivät ne häntä yhdessä kohden pidä,
he heittävät häntä välillä taivaan ja maan –
siksi kuin järjen valon häneltä ne vievät.

Ja kuka maailmoiden mahdin kuuluttaja on,
hän tänään pilvien ääriä kulkee,
ja huomenna makaa maassa niin syvällä
kuin koski, mi vuorten kuilussa kuohuu."

Käytin samaa runoa ortodoksisen Aamun Koiton pääkirjoituksessani pastori Mitro Revosta. Hän oli päätoimittajavuotenani demareiden EU-ehdokkaana ja jumalien julma keinu heitti pappiparan europarlamenttiin.

En tarkoita nyt sitä, että Kärnän tulisi alkaa pelätä. Ei kun vain keinumaan yläasentoon ja sitten varautumaan siihen, että alas tullaan.

Paitsi tietenkin tämähän ei koske kokoomuslaisia. He kuin ihmeen kaupalla pysyvät kroonisesti yläasennossa. Olin todistamassa läheltä sitä, kuinka ihmiset kevään 2019 eduskuntavaaleissa palvoivat Marko Kilpeä (lisää poliiseja, enemmän poliiseja ja vieläkin enemmän poliiseja-kök.).

Eduskuntavaalikampanjansa avauksessa Kilpi esitteli tunteisiin käypiä kalvoja nuorten ongelmista. Mitään poliittisia tavoitteita tai konkreettisia toimia en häneltä koko kampanjan aikana havainnut heruvan.

Kokoomuslaisen mussukan suosio ei varmaankaan rapise edes seuraavissa vaaleissa, vaikka muu kokoomusväki veisi kuin litran mittaa. Miten kävi Kuopion Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksessa? Suomen kasvukeskuksia ovat Helsinki, Espoo. Vantaa, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä. (Savon Sanomat ti 23.1.2024)

Missä on Kuopio? Kuopiota ei ole enää edes Ylen sääkartalla.

Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti sanoo Savon Sanomien jutussa, että ministeriön päätös heikentää Kuopion kasvua ja kurjistuttaa koko Itä-Suomea. Mitäs jos Soile Lahti puhuisi vaikka kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marko Kilvelle (voi hellanlettas kök.) ja tämän puoluetoverille Karoliina Partaselle (kök. kansanedustaja, jonka vaalityötä Kuopion alueen kuppakamari niin auliisti viime keväänä teki.)?

En tiedä, onko tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (urh.kök.) samanlainen silmät pyöreänä ja huulet supussa supsuttava ministeritär kuin ammoin Sanni Grahn-Lapsonen. Koko Sipilän hallituksen kauden ajan televisiosta kuului, kuinka nämä, nämä ja nämä leikkaukset ovat kipeitä, mutta niin tarpeellisia ja välttämättömiä.

Viime keväänä kuuntelin Kuopion alueen kauppakamarin kokouksessa kokoomushyminöintiä. Viimeinen niitti oli, kun tuore kansanedustaja Karoliina Partanen päästi aitokökkäreaivopierun: "kokoomuksen tuore kansanedustaja Karoliina Partanen säesti, että Suomessa on aivan liian helppo jäädä kotiin työttömänä makaamaan." http://www.piavalkonen.fi/blogi/2023-05-kokoomushyminan-soisi-pian-vaikenevan

En ole vielä maksanut Kauppakamarin jäsenmaksua. Ehkä teen sen myöhemmin keväällä, sillä haluan ehdottomasti kevätkokoukseen kuuntelemaan, mitä hyvinvoivat porvarit suustaan päästelevät.

Sitä paitsi Kuopion kaupunki tilasi Kilven puoluetoverilta Eero Laesterältä, entiseltä Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtajalta, kymmenien tuhansien eurojen konsulttiselvityksen. (Kiitos Savon Sanomat jutusta ti 16.1.2024)

Laesterän firmalla Perlaconilla on alansa monopoli. Wikipedian mukaan Perlaconin käytäntö on, "että säästötoimenpiteitä valmistelee ohjausryhmä, jonka työ on salaista. Ohjausryhmän laatima valmis säästöpaketti esitellään valtuustolle, jonka on hyväksyttävä paketti pikaisesti yhtenä kokonaisuutena, johon ei voi tehdä muutoksia.

Sillä lailla. Noh, Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä ja kokoomukselainen dekkaristi-poliisi Marko Kilpi kohtasivat viime perjantaina rautavaaralaisurakoitsijan lastenkotijuhlassa. Toivottavasti yrittäjä ja kunnanpomo saivat Kilven päähän jotain konkretiaa.

Ensi lauantaina olisi mahdollisuus päästä näkemään itse pääministeri Petteri Orpo (nallupuh.kök.) Rautavaaralla. Orpo näyttäytyy meille kello 14 jotain 45 minuutin ajan. Pitää hankkiutua kuulolle.

Hannulan Ulla lähetti minulle aamulla whatsappilla siivun siitä, kuinka Suvi-Anne Siimes (uuslib.vas.) hehkuttaa persujen kansanedustajaa Miko Bergbbomia. Siitä olen samaa mieltä Siimeksen kanssa, että sekä Bergbom että kokoomuksen vähän urpomainen työministeri Arto Satonen olivat rohkeita, että menivät buuaavan kansan eteen.

Muistan matkan varrelta monia mielenosoituksia, joihin päättäjät eivät ole uskaltautuneet.

Puhelin tarjosi minulle heti Ullan whatsapp-viestin jälkeen Uuden Suomen Heikki Rannan tekstiä. Tekstissä kirjoittaja kysyy, puhuiko Miko Bergbom totta. Heikki Rannasta tai tämän puoluekannasta en tiedä mitään. Hänestä on vain lyhyt luonnehdinta: "Kirjoitusten aiheet laidasta laitaan, joskin painotus erityisesti vanhoillisten tahojen moraalipaniikkien käsittelyssä."

Joka tapauksessa Ranta oli myös kuunnellut Miko Bergbomin (nuor.persu) tarkkaan. Ranta listasi Bergbomin väitteet: 1. Talouskasvua ei ole saavutettu. 2. Työpaikkoja ei ole syntynyt lisää. 3. Yrityksiä on mennyt vain konkurssiin. 4. Yritysten määrä on jatkuvasti vähentynyt.

Sen jälkeen Ranta tarkasteli Bergbomin väitteitä tilastojen valossa. Yksikään neljästä väitteestä ei pidä paikkansa. Mietin asiaa koko päivän ja lopulta tajusin, miksi Bergbom ja Satonenkin haluavat esittää kansalle muunneltua totuutta.

On tärkeä, että kansa on paniikissa. Näin Kokoomus saa tyylikkäästi persut ampumaan itseään jalkaan. En tiedä, mistä persut löysivät puheenjohtajakseen Riikka Purran, jonka silmäpussit kyllä kohta viistävät maata, mutta joka vaikuttaa aivan hurmioituneelta leikkauslistoineen.

Kokoomuslaiset äänestävät joka tapauksessa kokoomusta ja todella valitettava tosiasia on, että kokoomuslaisia on Suomessa paljon. Kokoomuslaisilla ei Suomessa ole mitään hätää. Kukaan ei leikkaa heiltä. Aina on varaa käydä veroparatiisi-Mehiläisessä ja ostaa lapselle kalliita yliopistovalmennuskursseja. Seuraavan sukupolven edut ovat paalutetut.

Eikä hätää, vaikka leikkauksien painon kantavat persut. Kerta kerran jälkeen köyhät uskollisesti äänestävät persuja, sillä näin toimii fasistinen mekanismi. Maahanmuuttajathan meillä kaikki sosiaalituet vievät, työpaikat myös ja naisetkin.

Lupasin Ullalle tutkiskella myös Suvi-Anne Siimeksen motiiveja ylistää persuja. En siihen enää ehdi, sillä ulkona hämärtää ja haluan tänään hieman hakata halkoja. Erehdyin ensin tervehtimään ilolla Suvi-Anne Siimeksen kirjoituksia Kanavassa ja sitten petyin. Kirjoitukset olivatkin mitäänsanomattomia, ympäripyöreitä ja laimeita.

Viimeisessä minulle tulleessa Kanavassa Siimes kertoo ostaneensa talon maalta. Kiva. Ehkä saamme siihen jatkoa. Pitäisiköhän sittenkin tilata Kanava vielä vuodeksi?