Pariutumissääntöjä voi tarkastella sekä evoluution että antropologian pohjalta

"Kutsu sitä rakkaudeksi, ystävyydeksi tai avioliitoksi, jokin biologiassamme vaatii kestävää emotionaalista sidettä ihmisten välillä."

ti 7.5.2024

Olen junailemassa kohti Kuopiota. Kävelen tai oikeastaan hölkkään kohti Novapolista rautatieasemalta. Juoksin jo oikeastaan Lapinlahdellakin, sillä Halla kyyrötti pressukatoksessa ja luulin, että joudun ottamaan asemalle auton, jos meinaan saada koiran sisälle.

Jätin auton kuitenkin pihaan ja nyt luen tilaamani Rapport.fi:n Jani Kaaro -tiedeartikkelia pariutumisesta, polyamoriasta ja monogamiasta. Kaaron pontimena oli Hesarin Annika Mutasen kolumni (HS 3.2.2024) siitä, että ihminen on monogaami, kuten joutsenkin.

Ei ihan Valitettavasti. Minäkin olisin toivonut, että on. Joutsenkaan ei välttämättä ole kuin sosiaalisesti monogaminen. Talitiainen ei etenkään ole. Linnut laulavat aamulla varhain muun muassa sen vuoksi, että sillä aikaa kun äitilintu nukkuu, isälintu houkuttelee lähelle sivusuhteita.

Äitilintu saattaa nukkua, mutta voi myös olla niin, että äitilintu on muualla vieraisssa. Näin kirjoittaa Kaaro:

"Monogaamiset linnut ovat nimittäin useimmiten sosiaalisesti monogaamisia, eli pari pysyy yhdessä ja pitää huolta poikasista yhden pesimiskauden ajan, mutta ne eivät ole seksuaalisesti monogaamisia. Se tarkoittaa, että tilaisuuden tullen sekä koiraat että naaraat tekevät syrjähyppyjä, ja syrjähyppyjen seurauksena yhdessä pesässä on usein kahden tai useamman koiraan siittämiä munia tai poikasia."

Mielenkiintoisia ovat myös afrikkalaisen tiwit-heimon pariutumistavat. Tieteellinen nimikin sillä on. Se on gerontokratinen polygynia. Tiwiteillä vanhat miehet saavat kaikki naiset. (Matti varmaa haluaisi olla tiwit.)

Nuoret miehet saavat naida leskiä. Mutta vasta täytettyään 40 vuotta. Ei hassumpi järjestely. Kyse on siitä, että yhteisö pysyy kasassa ja lapset tulevat kasvatetuiksi. Kaikista pidetään huolta. Siilinjärvi. Pitää alkaa pakata tietsikkaa.

Vielä tämän tähän: "Kutsu sitä rakkaudeksi, ystävyydeksi tai avioliitoksi, jokin biologiassamme vaatii kestävää emotionaalista sidettä ihmisten välillä."

(Lainaus Jani Kaarolta ja Kaaro on lainannut tätä Yalen yliopiston professori Eduardo Fernandez-Duquelta.)