Maallikkopalveluksia! Eikä Paulon mamma ole sisar Jevgenia

ma 27.1.2025

Kyllä Paulon mammaa nauratti, kun soitin hänelle lauantaina Juukaan ajaessa. Olin miettinyt pääni puhki, keneltä kysyn ja koettanut googlata ja vaikka mitä. Selatessani Kuopion ortodoksisen suurseurakunnan palveluskalenteria törmäsin Siilinjärven Suurmarttyyri Georgios voittajan kirkon keskiviikkoisiin maallikkopalveluksiin.

Palvelukset toimittaa sisar Jevgenia. Ensin googlailin. Netti ei antanut mitään kuin Seuran jutun Lintulan sisar Eugeniasta, entisestä teekkaritytöstä, josta tuli Lintulan nunna. Juttu oli vuodelta 2021.

Viime keskiviikkona pongasin Iisalmesta maallikkopalveluksen. Olin iltapäivällä uimassa ja hiivin Saukosta Pyhän Eliaan kirkkoon. Piti nimenomaan hiipiä, sillä jään päälle oli satanut lunta ja kävely oli hengenvaarallista.

Sadattelin sitä, että en käynnistänyt autoa ajaakseni muutaman korttelin. Kirkossa olikin Akatistos Ksenia Pietarilaiselle ja akatistoksen jälkeen iltateetarjoilu suoraan kirkkosalissa. Mutkaton pönöttämätön hetki.

Iltateellä rohkenin kertoa, että olen käynyt Ksenia Pietarilaisen kirkossa Pietarissa ja muistin matkan, jolla siellä kävimme. Mukana olivat Virkin Emman ja Nenolan Ainon lisäksi Paulon mamma. Siitä samassa kysymään, kuka on sisar Jevgenia Siilinjärveltä ja onko mahdollista, että sisar Jevgenia on Paulon mamma.

Iltateen nauttijat pitivät teoriaani mahdollisena. Sitten puhe kääntyi torstai-illan Jeesuksen rukouspalvelukseen Kiuruvedellä. Päätin, että sinne pitää mennä. Lauantaina soitin Paulon mammalle. En tajua, miksen ollut tajunnut soittaa aiemmin.

Paulon mammaa nauratti. Kaikkea sitä hänestä ajattelen, hän nauroi. No, olisin minä voinut ihan hyvin uskoa, että Paulon mamma olisi vihitty kuuliaisuussisareksi, viitankantajanunnaksi tai peräti pieneen skeemaan.

Harjoittelen termejä.

Keskiviikkoiltana Iisalmessa akatistosta seuratessa tuli mieleen, että nythän Suomen ortodoksinen kirkko on kiinnostavassa vaiheessa. Pappeja on vähän, joten seurakuntayhteisö joutuu ottamaan vastuuta.

Ei olisi voinut entisinä aikoina ajatella, että Iisalmen pyhäkössä olisi maallikkopalveluksia. Aivan mahtavaa.

Eilen kuulin, että Savoon ja Itä-Suomeen tarjottelisi todella mielenkiintoisia tyyppejä papeiksi. Esimerkiksi Nurmeksen isä Tapio Juntusen kanssa Kuopion papin tointa hakivat juutalaistaustainen Alexander Zanemonets ja venäläinen Vadim Tchoukanov. Facebook-sivujensa perusteella Zanemonets on kotoisin Moskovasta, on opiskellut Lomonosovin yliopistossa Moskovassa historiaa sekä jotain Jerusalemin yliopistossa ja on työskennellyt Haifan yliopistossa.

Jokunen päivä sitten Zanemonets on päivittänyt Facebook-sivuilleen Aleksander Menin syntymäpäiväpäivityksen. Aleksader Men olisi täyttänyt 90 vuotta. Hänet tapettiin Neuvostoliitossa juuri silloin (9.9.1990), kun me saavuimme Moskovaan opiskelemaan.

Men oli alunperin juutalainen ja minulla on kaksi hänen kirjaansa: Ihmisen poika ja Apostolit. Meniltä opin termin bysanttilainen ylisanailu.

Vadim Tchoukanov asuu Kanadassa ja työskentelee lentokoneinsinöörinä.

Voi olla, että naisen asema Suomen ortodoksisessa kirkossa vajoaa taas tasolle, jossa mietitään huivipoliisien asettamista kirkon sisäänkäynnin tuntumaan, mutta kiinnostavaa joka tapauksessa.

Enkä unohda sitä, että marraskuinen kirkolliskokous asetti työryhmän pohtimaan diakonin viran avaamista naisille. Kyllä se siitä ja sateenkaarilippuani liehutan!

Sitä paitsi emeritus arkkipiispa Leokin on kirjoittanut paimenkirjeessään näin:

"Hän kirjoittaa myös, että ortodoksikirkko ei voi museoida perinnettä, vaan sen pitää toteuttaa ´elävää tulkintaa tämän päivän ihmisille´.

– Hiippakuntasihteerin homofobiset ja tasa-arvoa ja kirkon ympäristövastuuta vähättelevät kommentit olivat valitettava, mutta myös osuva esimerkki siitä, millaista ajattelua museaalinen käsitys traditiosta voi tuottaa." (Savon Sanomat 18.11.2024 12:02 | Päivitetty 25.11.2024 14:09)