Inga Maggan Puolikas loppuun ja Kolmen naisen kirjeitä toiseen kertaan

ke 19.2.2025

Inga Maggan Puolikas tarjosi niin paljon tietoa saamelaisuudesta ja saamen kielistä, että pitää ostaa se painettuna kirjana joskus, kun kohdalle osuu. En pitänyt lainkaan raskaana sitä, että tieto oli nivottu päähenkilön, Tampereella asuvan citysaamelaisen, ja tämän saamelaisyhteyksien välisiin vuoropuheluihin.

Magga kietoi kiinnostavalla tavalla sukutarinan romaaniinsa takaumineen. Äänikirjana meni hieman ohitse, miten oikeasti menivät Gáddjá ja Máddján sisaruussuhteet ja kumpi oli sijoitettuna mihin.

Sen kyllä aavistin, että Gáddján ja Máddján lapsuudenperheestä oli annettu lapsia toiseen perheeseen kasvatettavaksi, mutta en tajunnut, kumpi. Kumpikin oli ilmeisesti alunperin kolttasaamelainen ja koltathan olivat saamelaisten sisäisessä rankingissa alimpana.

Syynä oli köyhyys ja ryssän usko, ortodoksisuus.

Pohjoissaamen kielessä norjan kielen vaikutusta

Puolikkaan vuoropuhelut saattoivat välillä olla vähän kököhköjä, mutta hällä väliä, sillä Puolikkaan kuuntelusta viisastui samalla tavalla kuin Niillas Holmbergin Halla Hellestä.

Esimerkiksi se, että pohjoissaami voisi toimia koko Saamenmaan koinee-kreikkana tai rallienglantina, oli minulle uusi tieto, kuten myös se, että pohjoissaamen kielessä on norjan kielen vaikutusta. Olin juuri katsonut Ylen Areenalta Je´vidan, Katja Gauriloffiin elokuvan - ja pannut merkille venäläisperäisiä sanoja. Elokuva kertoo kolttasaamelaisen äidin tyttärestä, joka saa vasta äidin kuoleman jälkeen tietää äidin taustasta.

Myös Halla Helle on syytä ostaa itselle, sillä en lakkaa ylistämästä romaanin freudilaisia pohdintoja. Asiat menevät minulle perille kaunokirjallisella tavallaa. Sama ilmiö oli Mika Waltarin Mikael Karvajalan kanssa. Suomen ja Euroopan historia avautui aivan uudella tavalla sitä luettuani.

En päässyt Mikael Karvajalkaa loppuun. Jotain tuli väliin. Johannes Angeloskin on lukematta. Arvelen, että Johannes Angeloksen avulla pääsisin sisään Bysanttiin.

Kipaisin äsken yläkertaan ja kaivoin molemmat Waltarini kirjahyllystä. Sain ne ammoin Hannulan Ullalta! Mikael Karvajalan välissä on vielä kirjanmerkkikin. Etenin sitä sivulle 444. Kirjanmerkki on lasku ja kuitti Pietarin-matkastamme tyttöjen synttärinä vuonna 2015.

Sellaisenkin reissun olemme perheenä tehneet. Olin Pietarissa Konevitsa ry:n edustajana ja tulkkasin hallitusta kokouksessaan. Kokous pidettiin Konevitsa ry:n Pietarin podvorjessa.

Matti ja tytöt olivat mukana hienoilla illallisilla ja Annan synttäripäivänä lounastimme Lavrassa veljestön kanssa. Toivottavasti näistä jäi tytöille pysyvä muisto isänsä maasta ja uskonnosta.

Luin muuten äsken loppuun Panteleimonin romaanin Unen laiva. Kirjoitan siitä ehkä joskus.

Kolmen naisen kirjeet

Mitä pidemmälle kuuntelin ammoin Suvi Aholan, Nenne Hallmanin ja Ina Ruokolaisen yhdessä kirjoittamaa kirjaa Kolmen naisen kirjeet, sitä vihaisemmaksi tulin Matti Röngälle.

Kuuntelin kirjan heti, kun se ilmestyi Storyteliin ja nyt kuunteleman sitä  toiseen kertaan. En voi muuta kuin ihastella.

Kirjeenvaihtokirja on kolmen Sanoma Oy:n toimittajakoulussa opiskelleen naisen vuoropuhelua ja Suvi Ahola on teksteissään mielestäni rehellisin. Ärsyynnyin etenkin kolmikon ainoaan, jolla on edelleen niin sanotusti elämän pituinen avioliitto. Hän kirjoittaa avioliitostaan vain ikään kuin ohimennen maininnan tasolla.

Lisäksi Ina Ruokolainen rajaa tarkasti. Jotenkin se jäi ärsyttämään. Ruokolaisilla on ollut vaikeuksia avioliitossaan ja muistaakseni pettämisiäkin, mutta ei niistä sen enempää. Voihan olla, että Ina Ruokolainen ei halunnut tuoda esille liittoaan senkin vuoksi, että kumpikin hänen ystävättäristään oli eronnut.

Nenne Hallman näyttää eronneen Stefan Lindforsista aikaisemmin ja Suvi Ahola Matti Röngästään kymmenen vuotta ennen kirjeiden kirjoittamista. Myöskään Nenne Hallman ei kirjoita paljoakaan taiteilija-avioliitostaan. Viittaa vain paikka paikoin, kuten kertoessaan ensimmäisestä belgianpaimenkoirastaan. Koira leimautui häneen, naiseen, ja se kuului olleen kova pala puolisolle, sillä puoliso oli alunperin halunnut perheeseen koiraa.

Joka tapauksessa Suvi Ahola kirjoittaa monessa kohtaa, kuinka hän ei koko avioliittonsa aikana tuntenut itseään haluttavaksi. Aviomies, toimittaja hänkin, oli vain saattanut loppuun talon remontin ja häipynyt.

Molemmat olivat voineet liitossa huonosti. Ahola kirjoittaa, että koko liitto oli ollut kahden lapsia haluavan nuoren ihmisen rakennelma vailla suuria tunnekuohuja.

Ihmettelin pariskunnan eroa jo silloin, kun erosivat. Ajattelin hämärästi, oliko kyseessä jokin kummallinen Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofelt (sekä Tilly) -ilmiö.

Että jotenkin Suvi Ahola oli pariskunnasta se, jota kaukaa älyllisesti arvostin. Ja sitten kumma kyllä - tämän muistan jostain lukeneeni - että vaimo, joka oli kirjoittanut omaelämäkerrallisia kirjoja, huomasikin, että kappasta mies kirjoittaa myös.

Eikö Matti Rönkä kestänyt niin teräksisen älyllisen naisen rinnalla, vaan otti itselleen vähän niin kuin Juhani Aho vaimonsa pikku siskon Tillyn. Rönkä ja elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa löysivät toisensa ja Vuoksenmaa oli Rönkää nuorempi.

Tosin ei niin paljon kuin luulin. Olen aina pitänyt Rönkää vanhempana kuin Suvi Aholaa. Ovatkin samanikäiset.

Ja poks, koronakeväänä Vuoksenmaa antoi iltalehdelle lausunnon, ettei ei sen niin väliä, vaikka eivät näe.

"– Kun Uudenmaan rajat menivät kiinni, lähdin Helsingistä sillä meiningillä, että ’Terve, en tiedä, milloin tavataan’, Vuoksenmaa nauraa. – Ei se nyt vanhalla pariskunnalla enää niin vaarallista ole, vaikka ei koko ajan nähdä."(Iltalehti torstai 16.4.2020 klo 10:19)

(https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/c08fdc7b-1db9-4f38-9838-f180e5e0168f)

Naurua piisasi Vuoksenmaalla myös seuraavana syksynä. Hän kuittasi eronsa näin: "–Tämä on jo vanha juttu. Erosimme keväällä, Vuoksenmaa sanoi Iltalehdelle." (Iltalehti keskiviikko 12.8.2020 klo 6:32 (päivitetty 12.8.2020 klo 10:45,)

(https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/f4bd78c0-087d-4748-bdde-109015abfe4e)

Eikä sitten kauan nokka tuhissut, kun Vuoksenmaa meni yhteen vanhan tuttunsa Ari ”Muffe” Halla-ahon kanssa ja oli täysin hullaantunut. Hm. Pariskunnalla on varmaankin jotenkin samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja vapaa-ajan harrastus(ket), arvelen. (Iltalehti perjantai 25.8.2023 klo 18:59)

(https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/4af05561-d9dc-4d8d-a947-23902d51dc64)

Puumala-lehdessä juttu Matti Röngästä

Sain Marian palautusreissulla Ulla-siskolta viime vuoden Puumala-lehdet. Lakkautin tilaukseni viime talvena rahapulan vuoksi enkä ole sitä vielä uusinut. Ehkä pitäisi.

Tai sitten pyydän siskoa keräämään tämänkin vuoden lehdet minulle nippuun.

Viime lokakuun lopussa Puumala-lehden päätoimittaja Tiina Judén oli käynyt Matti Röngän omassa norpparannassa Norppatorpalla jossain Puumalan ja Sulkavan rajamailla.

Juttu oli ihan kelpo ja piristävä, mutta kuvat! Ihan hyviä nekin, mutta Matti Röngän habitus! Herrajukara! Mies oli parroittunut ja ruokkoamaton. Kaipasi selvästi naisen rotia elämäänsä.

Voi kun Suvi Ahola ottaisi Röngän takaisin. Ahola kertoo Anna-lehden haastattelussa, että on muuttanut Sippolaan pitämään huolta äidistään ja isästään. He ovat kumpikin aika lähellä sadan vuoden ikää. (Anna 17.4.2024)

https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/suvi-ahola-pohtii-eroaan-matti-rongasta

Jotenkin ihanata, että pitää vanhemmistaan huolta. Ahola vaikuttaisi suhtautuvan vanhemmista huolehtimiseen etuoikeutena. Kun vanhemmat kuolevat, hän myy Helsingin-tukikohtansa ja varustaa Sippolan-talon sellaiseksi, jotta lapset voivat tulla sinne perheineen.

"Toimittaja, kirjailija Suvi Ahola muutti hiljattain lapsuudenkotiinsa huolehtimaan vanhemmistaan. Läheisiin kuuluu myös entinen aviomies, jonka kanssa Suvi jakaa koiran huoltajuuden."