Martti Koskenniemi ja Sanna Keskitalo Israelista ja Palestiinan tunnustamisesta, Timo Miettinen demokratiasta

 ti 23.9.2025

Illalla kuuntelin A-studiota Palestiinan tunnustamisesta. Tytti Tuppurainen (jes. terävä ja sanavalmis demari) ja Jussi Saramo (vas. parantaa kuin sika juoksuaan) puhuivat selkeästi ja hyvin, mutta silti jäi valju olo. Kumpikin osapuoli jankutti omiaan.

Toivottavasti Jussi Saramo joskus jossain saa sanoa, mitä tarkoittaa se, että Israelin äärioikeistolainen pääministeri Benjamin Netanjahu on tukenut Hamasia.

Löysin tällaisen Jussi Saramon päivityksen Facebookista. Se on Strasbourgista 8. helmikuuta 2025:

"Israelia johtava Netanjahu on tukenut Hamasia salaa. Hajota ja hallitse -politiikalla on estetty rauha ja palestiinalaisten oikeudet omaan maahansa.

Tämä on jo pitkään ollut julkista tietoa, vaikka meillä siitä on yleensä vaiettu. Israelin johto on jo kymmeniä vuosia tehnyt selväksi, ettei heille käy yhden, eikä kahden valtion malli. Lännessä on silti teeskennelty, että Netanjahun tavoite on turvallisuus, eikä palestiinalaisten hävittäminen.

Palestiinalaisilta on viety kaikki näkymät vapautua miehityksestä ja sorrosta. Mielivaltaiset pidätykset, palestiinalaisten tappaminen ja ahdistaminen aina pienemmälle alueelle laittomien siirtokuntien tieltä on ollut arkea.

Gaza on ollut maailman suurin avovankila, ja tuhansia palestiinalaisia, osa lapsia, on pidetty ilman perusteita."

Kristilliset ja persut tuntuivat luupäiltä eilisessä keskustelussa.

Tanus on opiskellut Leningradissa

KD:n Sari Tanuksesta tiesin ennen eilistä studiokeskustelua ainoastaan sen, että Facebookissa kiersi meemi hänestä sen jälkeen, kun Tanus oli kompuroinut eduskuntatalon portaissa ja häneltä oli käsi murtunut.

Meemin mukaan Jeesus tyrkkäsi Tanuksen portaita alas rangaistukseksi siitä, mitä hän oli aikonut sanoa translain käsittelyn yhteydessä. Translaki hyväksyttiin 1. helmikuuta 2023.

Translaissa on laki transsukupuolisen ihmisen sukupuolen juridisesta vahvistamisesta. Juridinen sukupuoli tarkoittaa Suomen väestötietojärjestelmässä olevaa merkintää siitä, mihin sukupuoleen henkilö kuuluu. Merkintä sukupuolesta näkyy jokaisessa virallisessa asiakirjassa esimerkiksi henkilötunnuksen kautta sekä passissa. Transsukupuolisilla syntymässä kirjattu sukupuoli ei vastaa heidän omaa sukupuoli-identiteettiään.

Kun laki tuli voimaan, sukupuolen vahvistamiseksi ei enää tarvita pitkiä lääketieteellisiä tutkimuksia ja psykiatrinen lausunto. Pelkkä hakemus riittää ja hyvä niin! Transihmisten ei myöskään tarvitse todistaa olevansa lisääntymiskyvytön.

Translaki on mielestäni askel kohti maailmaa, jossa sukupuolella ei ole niin suurta väliä. Uskoisin, että sellaisessa maailmassa olisi vähemmän kehoon ja sukupuoleen liittyviä dysforioita.

Todellisuus muuttuu koko ajan. Ensin tuntui kummalliselta, että tiedotusvälineet ovat alkaneet käyttää onnettomuusuutisissa mies- tai naisjaottelun sijaan sanamuotoa ihminen. Esimerkkinä vaikkapa Iltalehden otsikko Ihminen kuoli baarin edustalla Kajaanissa. (Iltalehti 20.9.2025 klo 9.29)

Näen otsikon laatimisessa vilpitöntä halua neutraaliuteen. Sen sijaan klikkiotsikointi itkettää, mutta se on eri asia. Iltalehti kunnostautuu välillä ja onnistui laatimaan otsikon Ortodoksisen kirkon työntekijä kuoli punkin puremaan.

En mene syvemmälle klikkiotsikoihin. Saan aiheesta näppylöitä.

Eilen googlasin Sari Tanuksen. Olenkin miettinyt, kuka KD-Sari T. Anus oikein on. Wikipedian mukaan tavallisen työläisperheen tyttö Kuopiosta. Opiskeli Suomen valtion stipendillä Leningradissa yleislääkäriksi vuosina 1983 - 1991.

Kuvotti lukea, kuinka Tanus oli vuolaasti itkenyt nuorten puolesta, kun translaki hyväksyttiin. Hän sanoo, että "80-85 prosenttia sukupuolen vaihdostoiveista väistyy luonnostaan, kun ikää tulee lisää ja aikuistuu. Autismin kirjon lapsilla ja nuorilla voi olla vaikea hahmottaa kehoa ja hyväksyä murrosiän mukanaan tuomia muutoksia. On tärkeä saada nämä diagnoosit, juurisyyt esiin. Samoin lapsuuden ja nuoruuden laiminlyönnit ja seksuaalinen hyväksikäyttö voivat olla ristiriitaisten tuntemusten, kehodysforian taustalla."

Mutta minusta translaki juuri vähentää tarvetta ryhtyä liian aikaisin rankkoihin hoitoihin. Jos sukupuoli olisi ilmoitusasia, voisi nuori ihminen miettiä rauhassa aikuisuuteen asti, ovatko hoidot tarpeen ja sitten ilmoittaa palanneensa takaisin tai olla palaamatta ilman, että on käynnistettävä mitään sen suurempaa.

Mastektomia

Jos kuitenkin haluaa sitoutua esimerkiksi rintojen poistoon tai hormonihoitoihin, on semmoinen ihmiselle suotava. Kävimme Marian kanssa syksyllä 2024 Kiasmassa ja näimme vaikuttavan videoteoksen mastektomiatsa.

Videoteos oli Samira Elagozin ja Z Walshin videoteos You can’t get what you want but you can get me. Kirjoitin siitä viime kesäkuussa näin: En tajua, miksen kirjoittanut siitä mitään blogiini."

Samira Elagoz on suomalais-egyptiläinen koreografi. Teoksesta on ollut Ylellä juttu:

https://yle.fi/a/74-20113439

Ei ollut tarkoitus kirjoittaa translaista, vaan siitä, että eilinenkin A-studio Palestiinan tunnustamisesta typistyi jankkaukseksi.

Martti Koskenniemi ja Sanna Keskitalo

Aamulla soitti Asemapuiston Meeri ja puhuttiin kyllä muutakin kuin tiistaisista venäjän keskusteluista. Kuulin esimerkiksi, että kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi oli aamulla Ylen studiossa osannut kertoa Palestiinan tunnustamisesta ja Gazan tilanteesta selkeästi.

Ylen Aamu on meillä joka aamu auki, mutta Palestiinan tunnustamisasiat menivät minulta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. En ajatellut enää, että edes suuresti kunnioittamani Martti Koskenniemi olisi osannut sanoa asiasta mitään uutta.

Olin väärässä. Sanoipas. Martti Koskenniemi sanoi, että Israelin tarkoitus on pakottaa palestiinalaiset ghettoihin ja luoda Israeliin apartheid-tyyppinen järjestelmä, jossa palestiinalaiset olisivat vailla kansalaisuutta ja kansalaisoikeuksia.

Tätäkö kristilliset ja persut haluavat?

Sanna Keskitalokin oli tänä aamuna hyvä ja nyt sain tietää, mikä on CMI. Se on Martti Ahtisaari Peace Foundation. Sanna Keskitalo on projektipäällikkö konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikössä.

Teknokratia ja populismi - demokratian tämänhetkiset vääristymät

Eurooppalaiseen filosofiaan, politiikkaan ja aatehistoriaan erikoistunut akatemiatutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Timo Miettinen kirjoitti sunnuntain Hesarin koko sivun artikkelissa siitä, että teknokratia ja populismi ovat epäluottamuksen kaksi varjokuvaa.

Muistin, että ne ovat demokratian tämänhetkiset vääristymät. Enivei, artikkeli oli hyvä. On hyvä, että demokratiaa, kun se on uhattuna, analysoidaan monelta kantilta. Me vaihtoehtoväkihän olemme koko 2000-luvun koettaneet piipittää, että demokratia ei ole itsestäänselvää.

Ei voida sanoa, että elämme länsimaisessa demokratiassa ja kaikki on hyvin. Nyt kun on vaikka mitä uhkia, kuten protofasistisesta soinilaisesta mallista oikeasti fasistiseen persuiluun siirtyneet persepersut, kannattaa alkaa hioa demokratiaa.

Tätä menoa jumimme ikuisiksi ajoiksi teknokratiaan, jossa on olemassa vain seuraavan vuoden valtion budjetti ja populismi, jonka demagogit eivät halua muuttaa mitään, mutta kiihottavat tyhmistettyä kansaa vain mölinään ja ölinään maahanmuutosta.

Mielestäni voisimme siirtyä enemmistöparlamentarismista puhtaaseen parlamentarismiin. Nythän Suomi on wikipedian mukaan liukunut konsensusparlamentarismista kohti enemmistöparlamentarismia.

"Enemmistö- eli majoriteettidemokratiassa parlamenteille on ominaista keskustelun ristiriitaisempi sävy ja polarisoituneisuus." (Wikipedia)

Nythän periaatteessa on niin, että hallituspuolueet laativat hallitusohjelman ja oikeastaan sen jälkeen muiden puolueen kansanedustajat voisivat vaikka lähteä kotiin valmistautumaan seuraaviin vaaleihin. Oppositiossa voi länkyttää, mitä länkyttää. Se on vailla oikeaa merkitystä.

Jos hallituksessa olisikin jokaisesta eduskuntaan valitusta puolueesta edustaja, hallitusohjelman laatiminen olisi vaikeaa, muttei mahdotonta. Olisi pakko neuvotella ja hioa ja miettiä. Jokainen saisi jotain ja jokainen joutuisi luopumaan jostain.

Hidasta ja kankeaa, mutta niin sen tuleekin olla! Nykymenolla aina neljä vuotta perutaan edellisen hallituksen päätöksiä ja tehdään neljä vuotta päätöksiä, joita seuraava hallitus peruu.

Ja minä ainakin olen kurkkuani myöten täynnä austerity- eli talouskuripolitiikkaa. Tähän viittasi Hesarin Saska Saarikoski kolumnissaan Suomi nousuun, rai, rai! (HS 16.9.2025). Saarikoski kirjoittaa, että ensin pääministeri Petturi Urpo (anteeksi, Orpo-Lapanen) saa läpi kokoomuslaista politiikkaa uskottelemalla, että köyhiltä leikkaaminen on nyt vain välttämätöntä ja talouden näkymät ovat synkät. Oi niin synkät, että ei voi muuta kuin antaa verohelpotuksia rikkaille, oi!

Ja nyt sitten kun kansa uskoo, että edessä on tavallisen keskiluokan tuho ja säästää sukanvarteen, onkin sitten toinen ääni kellossa. Nousu on jo ovella!

Kokoomus alkaa vituttamaan niin, että pitää keittää kofeiinittomat iltapäiväkahvit.