ke 25.2.2026
Kävin maanantai-iltana Kuopion Kuvakukossa katsomassa Hind Rajabin äänen. Istuimme elokuvan jälkeen Kahvia Kanelissa pitkään aivan hiljaa. Ei tehnyt mieli sanoa mitään. Sitten elokuviin minut kanssaan pyytänyt ihminen alkoi puhua.
Hind Rajabin ääni on Kaouther Ben Hanian elokuva Gazasta. Elokuva pakottaa katsojansa todistamaan, kirjoitti Hesarin arvostelija Pekka Torvinen.
Mietin, mitä minä voisin tehdä ja muistin, mitä Timo Miettinen sanoi. Pitää olla iskukykyinen. Pitää lukea ja ottaa selville. Pitää katsoa joka ikinen dokumentti. Pitää tehdä niin kuin elokuviin minut pyytänyt kamu. Hän on kaivanut tietoa esille.
Kopioin tähän varioidun siivun muudatta kirjettäni:
"Mulla on ollut pitkään kirjahyllyssä Alice Zeniterin Unohtamisen taito. Kirja on ylläribylläri identiteetistä. Kirjassa kolmannen polven algerialainen maahanmuuttaja Naïma koettaa päästä käsiksi isoisänsä elämänhistoriaan. Miksi isoisä oli palvellut Ranskan armeijassa ja joutunut pakenemaan kotimaastaan? Naïman isä haluaa vaieta koko asiasta.
En vielä ole siinä kohtaa, kun isoisä joutuu ranskalaisten puolelle, mutta selväksi tuli , että Ranskan vapautusrintamalla FLN:llä ei alussa ollut kansan tukea.
Suurin osa algerialaisista halusi vain elää rauhassa.
Joo, ensin FLN hyökkäsi ranskalaisten juuri Algeriaan lähetettyjen sotilaiden kimppuun ja sitten Ranskan armeija järjesti kostoiskuverilöytyn ja siinäpä se.
Tästä pääsen Gazaan. Tällä tavoin koko kansasta tehdään hamaslaisia. Sitä paitsi! Elokuvakamuni (ei mikään punavihreä vassaripaska) oli seurannut Gazan tilannetta. Hän kertoi, kun kykenimme jälleen elokuvan jälkeen puhumaan, ihmettelevänsä sitä, miksi Israelin Netanjahu ei estänyt Hamasin terroristihyökkäystä lokakuussa 2023.
Egyptin tiedustelupalvelu oli varoittanut hyökkäyksestä jo useasti. Lisäksi Netanjahu antoi terroristien teurastaa. Israelin armeijan helikopterit tulivat paikalle viipeellä. Tarkoitus oli saada aikaan itseään ruokkiva väkivallan kierre ja rullata lopuksi palestiinalaiset katepillarilla littanaksi.
...
Kirjoitit siitä, että vaarisi halusi pysyä sisällissodan tapahtumien ulkopuolelle, mutta isoisän veli meni ja rakastui punikin kauniiseen tyttäreen. Niinpä. Uusimmassa Kotimaassa (2/2026) oli juttua kiltin näköisen tädin Helena Pilkkeen tutkimuksesta Sanomalehtien sisällissota (s. 56 -59). Pilkkeen isoisä Karttulasta ei lähtenyt mukaan sisällissotaan eikä kukaan isän kuudesta veljestä. Valtaosa suomalaisista halusi vain pysyä puolueettomana ja poissa sodan vaikutuspiiristä."
[Vanhempi teksti] « [Sisällysluettelo] » [Uudempi teksti] | [Haku] | [Sivun yläosaan]