Timo Miettinen ja demokratia

su 22.2.2026

Olen kaikesta huolimatta toiveikas. Uskon, että nyt kun vihdoin on havahduttu niin sanottujen demokratioiden todelliseen tilaan, ihmiset voivat alkaa puuhata entistä parempaa kansan valtaa.

Tosin pelkkä toiveikkuus ei akatemiatutkija Timo Miettisen alustuksen mukaan riitä. Pitää tehdä. Ja samalla tulee pitää iskukykyään yllä.

Tulee lukea ja tutkia eikä tyytyä ainoastaan äänestämään. Tulee tunkea mukaan. Ja jos ei itse asetu ehdolle vaaleissa, tulee huolehtia siitä, että se, jota äänestää, todella tekee, mitä on luvannut.

Yritystä ainakin on jo ollut. Sitra rahoitti takavuosina hanketta nimeltä Kansanmuisti.fi.

"Kansan muisti ry:n tavoitteena on uutta teknologiaa hyödyntäen tarjota kansalaisille mahdollisuus seurata kansanedustajien toimintaa helposti, ymmärrettävästi ja tasa-arvoisesti. Keräämme Kansanmuisti.fi -palveluun tietoa mm. edustajien äänestyskäyttäytymisestä, puheenvuoroista, vaalirahoituksesta ja aloitteista. Sivuilla voi vertailla vaalikonevastausten ja kansanedustajien toteutuneen äänestyskäyttäytymisen välistä yhteyttä. Palvelu mahdollistaa tulevaisuudessa myös kansalaisjärjestöjen ja muiden vaikuttajien näkemysten vertailun kansanedustajien ja käyttäjien omien mielipiteiden välillä."

Hanke tosin hautautui jonnekin, mutta ainahan sen voisi kaivaa esiin ja elvyttää.

Kaikki kansat demokratian opetuslapsiksi ja sitten se on loppu

Timo Miettinen sanoi, että demokratiaa ei voi rakentaa valmiiksi malliksi ja sitten vain ristiä käsiä vatsan päälle, käydä kiikkustuoliin ja kiikutella, että näin on hyvä, amen, amen. Historia ei loppunutkaan, vaikka amerikkalainen filosofi ja poliittisen taloustieteen tutkija Yoshihiro Francis Fukuyama niin väitti.

Kirjoitin jokunen aika sitten Immanuel Wallersteinin sanomisista Suomen vierailullaan vuonna 2008. Vielä on elettävä yli 30 vuotta ja sitten alkaa helpottaa. Voi tulla fasismi, mutta silti on jatkettava ponnisteluja.

Jännitteet kuuluvat demokratiaan, tuumasi Miettinen.

Populistit tarjoavat omaa yksinkertaista sanomaansa nostalgiaa: Oikeuksissa on menty liian pitkälle, ei ole kuria ja järjestystä. Miesten tulee olla miehiä ja naisten synnyttäjiä, sukupuolia kaksi ja sitä paskarataa.

Näin sanoin Miettinen ei alustanut. Hän ei käyttänyt termiä paskarata. Minä käytän ja seuraavassa kappaleessa kaksi viimeistä lausetta on omaa tulkintaani:

Nationalismi antaa pysyvyyden lupauksen. Tulevaisuus näyttäytyy nationalisteille uhkana. Pitää aseistautua hampaisiin asti. Suomen ilmapiiri tuntuu minusta vastenmieliseltä kaikkialle tunkeutuvana militarismina.

Tätäkään Miettinen ei sanonut, mutta minä sanon:

Ällöttävät sellaiset kuin kirjailija Sofi Oksanen. Oksanen kirjoitutti venäläisiä nuoria miehiä tappavaan ohjukseen Jaxuhalit. Vittu. Maija Vilkkumaa huomasi Ylen Pyöreän Pöydän keskustelussa, että meillä on vallalla ajatus, että ohjus, joka tappaa venäläisiä on hyvä ohjus.

Demokratian tulee olla jatkuva tapahtumaketju. Tajusin myös Miettistä kuunnellessa, miksi suora demokratia ei yksin riitä. Se voi olla hyvä lisä, mutta rinnalla tulee säilyttää parlamentarismi. Parlamentarismissa joudutaan tekemään kompromisseja.

Niin. Meidän on jatkossakin elettävä kokoomuslaisten kanssa. Ei riitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa yhdessä äänestämme demaripääministerin. Kokoomuslaisten kannatus ei hievahdakaan 20:stä prosentista. Kokoomuslaiset pitävät sitkeästi parempiosaisten puolta ja heille on aivan vitun sama, onko köyhiä 100 000 lisää.

Tämä kävi ilmi Ylen Pyöreän Pöydän keskustelusta. Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen otti yhteen Kaarina Hazardin kanssa. Kuului aivan selvästi, kuinka Hazard hiiltyil.

Kompromisseihin tulee tyytyä, sillä kokoomuslaiset eivät valitettavasti katoa mihinkään. Tällä hallituskaudella Kokoomus vie persupoloja kuin litran mittaa. Ja Riikka Purra (saksinatsikäsi) on kuin häntää heiluttava pikku tyttö. Leikkaa iloissaan.

Pitää ihan miettiä, mitä Kokoomuksen tavoitteita olisin valmis nielemään. Äkkisiltään ei tule mieleen mitään, vaikka olen yrittäjä. Demarit esimerkiksi nostaisivat pienille yrityksille arvonlisäveron alarajaa.

Arvonlisäveron alarajan nosto kävi ilmi Hesarin tämänpäiväisestä Antti Lindtman -haastattelusta (Demarin stereotyyppi ja ylpeä siitä HS su 22.2.2026).

Matin kanssa kaikkea mielenkiintoista 

Timo Miettinen alusti Ikääntyvien nettiyliopistossa vajaa pari viikkoa sitten ja luentoa sai seurata suorana Lapinlahden kansalaisopiston luokassa kirjastolla. Paikalla oli valitettavan vähän väkeä, mutta oli kuitenkin. Ihmisiä, jotka ottavat demokratian vakavasti. Mattikin suostui mukaani ja se oli ihan parasta.

Tiistaina lähdemme taas Kuopioon kuuntelemaan täysin palvellutta piispa Wille Riekkistä. Hänen Raamattu, Jumalan Sanaa vai sanoja Jumalasta -luentosarjansa ensi tiistain otsikkona on Jeesus parantajana ja ihmeiden tekijänä.

Luennolla Riekkinen kertoo antiikkisesta maailmankuvasta ja henkien karkoittamisen "jalosta taidosta" sekä Jeesuksen parantamisihmeistä.