Herkällä korvalla aaltoliikkeessä

 julkaistu Kansan Uutisissa 12.11.2010

Tuntuu siltä kuin olisin saanut rukousvastauksen. Vasemmistoristeilyllä oli muutakin kuin Kaljaa ja Karaokea.

En olisi lähtenyt asiaa toteamaan, ellei eräänä syyspäivänä pihaan kaartanut tuttuun tapaan valkea iki-Mersu. Pentti Rythän se sieltä.

Huokaisin mielessäni, että mitähän taas.

Piti lähteä joukolla vasemmistoristeilylle ja houkutella mukaan uuden Lapinlahden kunnan vasemmistolaisia. Toveri Ryth sanoi painokkaasti, että aina sieltä jotain uutta mukaan tarttuu.

Teimme työnjaon. Minä suostuin mukaan ja Pentti puhui pyörryksiin muut lähtijät.

En olisi osannut aavistaakaan, että Lapinlahdelle palattuani ja kunnanvaltuuston vasemmistoryhmän puheenjohtajan kanssa naimisiin mentyäni menen samalla naimisiin Puolueen kanssa. Naimakaupassa tuli elokuvateatteri, tanssilava ja työväentalo. Kaikissa näissä saa olla aktiivinen.

Takaisin poliittiseen liikkeeseen lapsentekotauon jälkeen minut palautti sisarpuolueen toveri Vanhempi Huoneenrakentaja. Ryhdikkäänä aatteen miehenä toveri oli vaivihkaa liimaillut Tiedonantajan jullareita läheisen käsityöläisaukion sähkötolppaan. Jullari oli jo sateessa haalistunut, mutta eräänä hetkenä heräsin horteesta kuin SKDL:n Lapin kansanedustaja Arvo Kaski Katariina Romppaisen romaanissa Pitkät päiväunet.

Hyvänen aika, lehti on edelleen olemassa, tuumasin, ja tilasin sen.

Vihreätä Lankaa olin lukenut jo maailman sivu ja Kansan Uutisten Viikkolehteä kestin sankarillisesti senkin ajan, kun kannessa lensi vain toinen toistaan julmempia hävittäjiä ja vasemmistolaisuus tuntui kadonneen puolueesta.

Laivalla panin ilolla merkille, että joukkoon on hiipinyt radikaali siipi, jonka liepeillä vasemmiston kuolleeseen sukupolvikulmaan kuuluva tuntee itsensä mummoksi. Toisaalta mitäs sitä ikäänsä kieltämään. Voisin olla radikaalien äiti.

Varpaisjärveläisvasemmisto oli innostunut risteilystä itse. Laivalla valitsimme yhteisen kunnan uuden kunnanjohtajankin.

Lisäksi puhuimme Savon Kuitu Oy:stä. Saimme myös tietää, että uusliberalismi ui Oulun seudulle uuteen terveydenhuoltolakiin ja Sitra-hankkeeseen verhoutuneena.

Ei tosiaankaan turha risteily.

Pia Valkonen

kirjoittaja luuli noin kymmenen vuoden ajan, että politiikasta pääsee eroon vaihtamalla paikkakuntaa useasti.