Rakennustyö ei ole macjobia

julkaistu Kansan Uutisissa 7.10.2011

Nyt se on tutkittu. Työväenluokkaan kuuluvat laittavat pihaa, harrastavat koiria sekä käyvät ulkona pitsaa ja kebabia syömässä.

Yhteiskuntaluokasta ja mausta on väitellyt Nina Kahma.

Erotuksena brittiläisestä luokkatutkimuksesta Kahma oli joutunut ottamaan mukaan muutaman puhtaasti suomalaisperäisen harrastuksen, kuten sauvakävelyn tai kansantanhut.

Kukahan se 80-luvun lopulla kertoikaan, että yhteiskuntaluokan voi päätellä kunkin ostoskärryn sisällöstä? Edellisen laman alla alaluokka söi edamia ja keskiluokka alkoi erottua hienoimmilla juustoillaan.

Työväenluokkaiset ovat nyt myös niitä paheksuttavia, jotka eivät osta palveluita, vaan tekevät itse. Möyrivät pihamaillaan, tuunaavat autojaan ja nauttivatkin pirulaiset vielä työväenluokkaisista puuhistaan.

Se, mitä keskiluokka tai eliitti nyt kaipaa, on henkilökohtainen palvelu. Taannoin muistan Kauppalehdestä sellaisen otsikon, että tulevaisuudessa työllistävät ammatit ovat tyyliä henkilökohtainen kokki tai senioritrainer.

Puhelinpalvelijat voisivatkin mennä asiakkaan kotiin ja opastaa kädestä pitäen, että paina tuosta napista ja klikkaa tuosta.

Tämä tosin pitäisi kertoa puhelinpalvelijoiden työnantajille. Ja varustaa puhelinpalveluyritysten laskentatoimi sellaisella turnauskestävyydellä, että saa ulosmitattua asiakkaista tuoton, jolla maksaa palvelijoille kunnon palkkaa.

Keskiluokka on alkanut entistä enemmän tympiä minua. Ei ainoastaan kolumneja kirjoittaessa, vaan myös siinä vaiheessa, kun rakennusalan yrittäjänä lähetän raksamiesteni työstä laskua.

Keskiluokasta on tullut pihi, hemmoteltu, kaikkitietävä, kaikenosaava ja nariseva. Se katsoo kaikenmaailman sisustus- ja remonttireiskaohjelmista, miten asiat muka ovat ja vaatii ”laatua”.

Tavallinen suoritus ei kelpaa. Kaiken pitää olla huippua ja virtuoosimaista.

Rivikirvesmies ei omakotitalon remonttityömaalle käy. On oltava erikoisammattitutkinto, mukava habitus, mielenkiintoiset jutut, siistit rukkaset eikä ainakaan missään nimessä maanantaisin darraa.

Keskiluokkaa ilmeisen selvästi ottaa aivoon, kun rakennusliitto on neuvotellut työläisille kunnon liksat. En aluksi tiennyt, kuinka naamani olisin asetellut, kun minulle valkeni, että akateemisena miljoonan marginaalina en ole koskaan nähnytkään sellaisia rahoja, joita kuukaudessa työläisilleni maksan.

Ei tässä auta kuin suhtautua nariseviin pikku porvareihin toveri Vanhemman huoneenrakentajan tapaan. Tämä kuuluu sanoneen jollekin työnantajalleen, että ei pers´aukisille töitä tee.

Pia Valkonen on rakennusliikkeen toimitusjohtaja, joka pitää kiinni paitulistaan ja vie joka aamu neljä koiraa sänkipelloille juoksemaan.